Helsinki: Näivettyykö keskusta? / Kävelijät kartuttavat kaupungin kassaa / Merellinen Helsinki, joko vihdoin?
Annaliina Niitamo | 7.11.2021 | #3
Tervehdys marraskuuhun!
Tiesitkö, että sana marras tarkoittaa kuollutta tai kuolemaisillaan olevaa? Marraskuun ajatellaan viittaavan lepotilaan menossa olevaan luontoon tai martaisiin, kuolleiden henkiin. Niin tai näin, Helsinki näyttää pikkuhiljaa virkoavan henkiin pandemian hiljaiselon jälkeen.
Kävelijät tuovat kaduille elämää ja kytkevät kaupungin yhteen. Liikennesuunnittelija Henna Hovi kertoo, miten kävely myös kartuttaa kaupungin kassaa.
Pormestari Juhana Vartiainen, maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen ja Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula pohtivat keskustan nykyistä ja tulevaa tilaa.
Helsingin merellisen strategian projektipäällikkö Minttu Perttula kertoo, miten Helsingin saaristoon pääsee pian yhtä helposti kuin ratikalla kaupunginosasta toiseen. Asiaan liittyy jäissä kulkeva sähkölautta.
Nähdään mailla tai merillä!
Annaliina
1/5 Kävely kytkee kaupungin yhteen
Kävelystä tuli pandemian aikana helsinkiläisten yleisin liikkumismuoto
🚶♀️Helsingin sisäisistä matkoista 52 prosenttia tehtiin vuonna 2020 kävellen, kun vuonna 2019 kävelyn osuus oli 39 prosenttia.
🚴♀️ Myös pyöräilyn määrä kasvoi, kun taas joukkoliikenteen ja henkilöauton käyttömäärät laskivat edellisvuosiin verrattuna, kertoo kaupunkiympäristön toimialan selvitys.
Kapuloita kehittämisen rattaissa? Toisin kuin monissa muissa eurooppalaisissa kaupungeissa Helsingissä ei pandemian aikana juuri laajennettu kävelyn tai pyöräilyn tilaa väliaikaiskokeiluilla.
Kävely on poliittista. Helsingin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen: “Mehän ei puhuta kävelykeskustasta vaan käveltävästä keskustasta. Tähän liittyy liikenneratkaisuiltaan tiettyjä herkkyyksiä.” Hän viittaa keskustatunnelihankkeeseen, joka kuopattiin edellisellä valtuustokaudella. Kävelykeskustan kehittäminen oli kytketty keskustatunnelin hyväksymiseen.
🏛 Vain reilulla 10 prosentilla suomalaisista kunnista on voimassa oleva kävelyn tai pyöräilyn edistämisohjelma.
Kävely-ympäristöt tuovat kaupunkiin lisää palveluiden käyttäjiä. (Kuva: Helsingin kaupunki / Jussi Hellsten)
2/5 Kävelyn edistämisohjelma on päätöksenteossa
Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla on valmistunut historiansa ensimmäinen kävelyn edistämisohjelma.
📝 Kävelyohjelmalla on jo kaupunkiympäristölautakunnan hyväksyntä. Nyt odotetaan kaupunginhallituksen päätöstä.
📝 Ohjelman tarkoituksena on luoda kävelyn kehittämiseen koko Helsingin laajuinen yhtenäinen suunnitteluohje. Kävelyn keskeisimmät kehittämiskohteet ja niiden kunnossapito priorisoidaan. Lisäksi vuosittain tehdään kohdennettuja "nopeita kokeiluja" viihtyisyyden lisäämiseksi kaupungilla.
Kävelyohjelman koordinaattori, liikennesuunnittelija Henna Hovi: “Kävelyohjelma on tärkeä, koska se kytkee kaupungin strategiassa määritellyt poliittiset tavoitteet konkreettiseen toimintaan. Sitä henkeä, mitä strategiassa haetaan – elinvoimaa ja vetovoimaa – ei saa kaupunkiin ilman kävelyä.”
Henna Hovi arvostaa kaupungissa erilaisia kävely-ympäristöjä: Hänen virkistyskävelynsä suuntautuvat luontoon, kuten veden äärelle Vanhankaupunginlahdelle. Hyvää kävely-ympäristöä löytyy Hovin mukaan myös Teurastamolta, jossa tila rajautuu rakennuksiin, ei autoteihin. (Kuva: Henna Hovi)
Kävelijät elvyttävät taloutta. Julkisuudessa elää sitkeästi virheellinen käsitys siitä, että autoilijat olisivat parhaita kuluttajia.
🚌 Joukkoliikenteellä (60–71 % kaupan tai palvelun tyypistä riippuen)
🚶♀️Kävellen (10–24 %)
🚗 Autolla (10–18 %)
🚲 Pyörällä (4–8 %)
Laskelmissa on arvioitu kulkumuodoittain kuluttajien asiointitiheys ja keskimääräinen kulutus keskustan vuosittaisesta kokonaiskulutuksesta.
Hovi: “Kyllä niitä kahden tonnin laukkuja tutkitusti haetaan myös kävellen, pyörällä ja julkisilla. Kävely tuo enemmän lompakoita kaduille. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kävellen kaduille mahtuu enemmän ihmisiä kuin jos kaupungissa liikkuminen painottuisi tilatehottomampaan autoiluun. Volyymit potentiaalisista asiakkaista kasvavat."
💰 Kävely-ympäristöjen kehittäminen pääsääntöisesti kasvattaa paikallisten yritysten liikevaihtoa, kasvattaa kiinteistöjen arvoa ja toimitilojen käyttöastetta ja tuo kaupungille lisää verotuloja, toteavat useat suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset.
💰 Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan Suomi säästäisi kansanterveydellisissä kustannuksissa 3,3 miljardia euroa, jos kävely lisääntyisi koko maassa 20 prosenttia.
Kävely on osa jokaista matkaa. Myös kauempaa matkustavien matkaketju joukkoliikenteellä tai autolla alkaa ja loppuu kävellen.
Hovi: “Haluaisin, että keskusteltaisiin siitä, miten kuljetamme kestävästi mahdollisimman suuren määrän ihmisiä kaupunkikeskustoihin ja vielä niin, että niissä keskuksissa viihdytään. Liikkeen lisäksi yhtä tärkeää kävelyssä on pysähtyminen miellyttäviin paikkoihin.”
Kaupallinen yhteistyö: Iisalmen kaupunki
Iisalmen ihmeen takana ovat toimivat verkostot – näin yritykset hyötyvät osaamisen ketjuista
Tausta: Iisalmessa toimii kokoonsa nähden huomattava määrä kansainvälisillä markkinoilla toimivia, menestyviä yrityksiä kuten Ponsse, Olvi, Genelec ja Normet. Ilmiötä kutsutaan osuvasti Iisalmen ihmeeksi.
Normet on yksi Iisalmen menestystarinoista. Kaksi veljestä perusti yrityksen aikoinaan valmistamaan maatalouskoneita. Normet nykyisin:
Yksi maailman johtavista maanalaiseen rakentamiseen erikoistuneista yrityksistä.
300 miljoonan euron liikevaihto.
1 400 työntekijää ympäri maailmaa.
Konsernin kotipaikka Iisalmessa, samaten suurin tehdas ja sen 400 työntekijää.
Heikki Ojala, Normetin Vice President, global production:
“Iisalmi on suurimmalle tehtaallemme luonnollinen paikka, mutta ei pelkästään konsernin historian vuoksi. Seudulla on kone- ja laiteliiketoiminnassa suoraan tai välillisesti töissä eri yrityksissä yli kaksi tuhatta ihmistä. Tämä on synnyttänyt vahvan yhteistyöverkoston ja osaamisen keskittymän.”
Oppilaitokset mukana. Menestyvä liiketoiminta tarvitsee osaavia tekijöitä ja niistä on syntynyt osaamisen ketjuja. Heikki Ojala: “Ammattiopisto on järjestänyt soveltuvia perustason opintoja, Savonia-ammattikorkeakoulussa on insinööriopintoja ja pian Itä-Suomen yliopistossa diplomi-insinöörikoulutusta.”
“Tälläkin hetkellä meillä työskenteleviä kavereita käy insinööriopinnoissa työn ohella. Näin saadaan sisäistä urakiertoa ja uralla kasvamista, mikä taas vahvistaa näitä osaamisen ketjuja seudulla.”
Kaupunki ei epäröi auttaa. Ojala: “Normetilla oli aika kunnianhimoisiakin tavoitteita laajentaa toimintaa fyysisestikin Iisalmessa. Omalta tontiltamme loppui tila kesken, mutta kaupungin avustuksella saatiin lisätilaa. Rakennuslupaprosessi oli sekin sujuva. Lisäksi lähimaastosta kaavoitettiin jo valmiiksi teollisuustontteja mahdollisten tulevien alihankkijoiden käyttöön.”
“Historia näyttää, että Iisalmessa on jo vuosikymmenten ajan saatu ideoita kasvatettua menestystarinoiksi ja huipputuotteiksi maailmalle. Miksei niitä voisi tehdä sitten lisääkin?”
Iisalmelainen Normet on kasvanut maatalouskonetehtaasta yhdeksi maailman johtavista yrityksistä maanalaisen rakentamisen alalla. (Kuva: Normet)
3/5 Onko Helsingin keskusta näivettynyt?
Juhana Vartiainen, Rikhard Manninen ja Stuba Nikula. (Kuvat: Jetro Stavén, KYMP, Helsingin tapahtumasäätiö)
❌ Ei. Pormestari Juhana Vartiainen (kok.): “Korona on tietenkin tuonut keskustan elinvoimaisuuden laskuun uuden vakavuuden, mutta uskon sen olevan tilapäinen ilmiö. En oikein usko ennusteisiin keskustan näivettymisestä. Sen pitäisi näkyä selvänä laskuna asuntojen ja liikekiinteistöjen hinnoissa, eikä sellaista ole ollut havaittavissa.”
✅ Jaa. Kaupunkiympäristön toimialan maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen: “Osa keskustakehitykseen vaikuttaneista tekijöistä on pelkästään koronaa, mutta esimerkiksi kaupan rakennemuutos on ollut käynnissä jo aiemmin. Pandemia vaikutti erityisesti palvelusektoriin rankasti. Keskikaupungin elinkeinoelämää on tuettu kaupunkisuunnittelulla sallimalla terassihakemuksia ja parkleteja, joihin on ollut nyt paljon liberaalimpi suhtautuminen.”
✅ Jaa. Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula: “Keskustan näivettyminen ei johdu pelkästään koronasta, vaan väitän, että keskustassa on tiettyä museaalista ulottuvuutta, joka ei resonoi aktiivisten kaupunkilaisten mielissä. Sen tyyppiset kaupunkitilat, palvelut ja kaupunkielämykset, jotka meidän kiiltokuvamainen, puleerattu ja liian kallis keskustamme tarjoaa – ne ei vastaa tämän hetken ihmisten tarpeita. Puhutaan keskustan 'brysselöitymisestä', jossa jäljellä on vain virallista kaupunkia. Ei lavastettua Helsinkiä kukaan halua nähdä."
Mikä lääkkeeksi?
🚲 Kestävä liikenne. Vartiainen: ”Kestävään liikenteeseen tulee tulevina vuosina satsata määrätietoisesti, ja esimerkiksi liikenteen sähköistymiseen pitää varautua ja sitä pitää edistää. Helsingin tavoitteena on nostaa pyöräilyn kulkumuoto-osuutta nykyisestä 12 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Kaupunki on jo satsannut huomattavasti pyöräliikenteen infran parantamiseksi, ja tavoitteena on pidentää pyöräilyverkkoa.”
🌊 Merellisyys. Manninen: “Keskustan houkutustekijät löytyvät merellisyydestä, sillä sitä ei löydy mistään muualta. Etelärannan uusi tontti arkkitehtuurimuseoineen ja aktiviteetteineen nostaa keskustan uuteen lentoon. Olen myös innoissani Kruunuvuorensillasta, josta tulee itsessään vierailukohde. Ratikka kytkee Laajasalon kantakaupunkiin ja avaa keskustaa itään. Se muuttaa koko kaupunkirakennetta ja keskustan saavutettavuutta.”
🎭 Kulttuuri & tapahtumat. Nikula:“Siteeraan tässä M.A. Nummista: ‘Elämässä pitää olla tietty määrä mielettömyyttä’. Tapahtumat on mielettömyyttä. Ei kukaan tarvitse niitä elääkseen, mutta elämä on satavarmasti rikkaampaa ja parempaa, kun ihmiset käyvät joskus tapahtumissa. Tämän dynamiikan takia ihmiset haluavat asua kaupungeissa.”
4/5 Kultivoidu marraskuussa
Armas Tallinna -näyttely, Kaupunginmuseo. 27.2. asti. Helsinkiläisten sympaattisia matkatarinoita vuosikymmenten takaa rakkaasta merellisestä etelänaapurista, Tallinnasta. Nostalgiannälkäisille.
Baltic Circle -teatterifestivaali, ympäri Helsinkiä. 19–27.11. Teemana tänä vuonna on huolenpito ihmisistä ja maasta. Tiedossa on alkuperäiskansojen nykymusiikkia, ennallistamisretki turvepelloille, klubimaisia transendentaalisia audiovisuaalisia kokemuksia... Kalenterit tyhjiksi!
Talvisirkus Vauhti, Suvilahti. 4.11.–9.1. Tyylikäs talvisirkus juhlii sirkuksen taituruutta, iloa ja tarinankerrontaa. Ohjelma vie tänä vuonna suurkaupungin vilinään ja sen sivukujille. Sopii koko perheelle.
Etnosoi! Festival, ympäri kaupunkia. 5.–14.11. Harppumusiikkia Kolumbiasta, itämaista jazzia, akustista kitaramusiikkia Brasiliasta ja karjalaista kanteleperinnettä yhdistettynä länsiafrikkalaiseen rytmiikkaan. Näin lähellä maailmaa ei ole hetkeen oltu.
Vinokino, Orion & Oodi. 26.–28.11. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen tarinoita kertova elokuvafestivaali. Elokuvia voi katsoa myös omalta kotisohvalta, koska osa ohjelmistosta on verkossa (katsottavissa 22.–28.11).
Tuomaan Markkinat, Kauppatori. 27.11.–22.12. Rakastetut joulumarkkinat tuovat valoa jo marraskuun lopun iltoihin. Viime vuonna tapahtuma oli pandemian takia verkossa, joten odotus toriflaneeraukselle on kova.
Kaupallinen yhteistyö: Iisalmen kaupunki
“Hullujakin ideoita on heitelty kaupungin suuntaan, mutta eivät ole säikähtäneet” – Iisalmen asenne saa kehuja yrityksiltä
Vahvat juuret Iisalmessa. Maailmanlaajuisesti toimiva maanalaisen rakentamisen ratkaisuihin keskittynyt Normet-konserni on syntyjään iisalmelainen yritys, ja sen kotipaikka on edelleen suomalaisen järvi-idyllin keskellä. Normetin VP, global production Heikki Ojala:
“Vaikka meillä on toimintoja ympäri maailmaa, Iisalmessa on hyvin yhteen hitsautunut osaamisen ja alihankkijoiden verkosto, joten suurimman kaivoskonetehtaamme ja merkittävän huoltokeskuksen pitäminen Iisalmessa on meille luontevaa ja kannattavaa.”
Ideoinnista suoraan apuun. Iisalmen kaupunki tunnistaa yritystoiminnan arvon ja alueen hyvän hengen. Heikki Ojala: “Normetilla suoraan on ollut kaupungin kanssa lähinnä tilaratkaisuihin ja kaavoitukseen liittyvää yhteistyötä, mutta myös jopa ideointia liiketoiminnan kehittämisen ympärillä. On esimerkiksi istuttu alas ja mietitty, että miten kaupunki voisi tukea, jos lähdemme joskus kehittymään voimakkaammin tähän tai tuohon suuntaan.”
“Alihankkijoillemme, pienemmille yrityksille, kaupungin apu on monesti ratkaisevan arvokasta. Lisäksi kaupunki on aktiivisesti mukana erilaisissa kehityshankkeissa esimerkiksi koulutuksen suhteen. Meille on teknisen alan lisäksi tullut myös esimerkiksi taloushallinnon osaajia paikallisista oppilaitoksista.”
Omanlaisensa asenneilmapiiri. Iisalmen seudulla on Normetin Ojalan mukaan kolme erityispiirrettä, jotka erottavat sen muista:
Kannustavuus. Ilmapiiri on kokonaisuudessaan kannustava yrityksille.
Avoimuus. Vuorovaikutus yritysten, kaupungin ja oppilaitosten kesken on mutkatonta ja avointa.
Yhteinenkunnianhimo. Sekä yrityksiä, että seutua itseään yhdistää kunnianhimo tehdä asioita hyvin ja vielä paremmin.
“Perusasiathan on oltava kunnossa, se on selvä, ja monella kunnalla ja kaupungilla näin onkin. Sitä niiden ulkopuolella olevaa voi olla vaikeampaa konkretisoida, mutta kyllä se on Iisalmessa se henki, joka on kaikkein tärkein. Tällaista ei ole muualla.”
5/5 Merellinen Helsinki – joko vihdoin?
Helsinki on yksi Euroopan harvoista pääkaupungeista, joka sijaitsee avomeren äärellä. (Kuva: Kari Ylitalo / Helsingin kaupunki)
Mistä on kyse?
Meri on jo pitkään tunnistettu Helsingin keskeiseksi houkuttelevuustekijäksi. Merellisyyttä korostetaan niin kaupungin strategiassa, keskustavisiossa kuin yleiskaavassakin.
Mistä kiikastaa?
Kaupunkikehittämisen kannalta rannat ja saaret ovat hallinnollinen soppa. Saaria omistavat muun muassa puolustusvoimat, valtio, yhdistykset, seurakunta, Suomenlinnan hoitokunta, yksityiset omistajat ja kaupungin eri toimialat.
Jo 1990-luvulla Helsingin rannat -projekti yritti ottaa saaristoa haltuun osayleiskaavan avulla kehittääkseen palveluita ja meriliikennettä, mutta paikalliset eturyhmät pistivät hanttiin.
Mikä neuvoksi?
Helsingin merellisiä päämääriä tarkentaa nyt Merellinen strategia 2030, joka kuuluu hallinnollisesti kaupunginkanslian alaisuuteen.
Tavoitteena on avata rantoja ja saaria kaupunkilaisten virkistykseen ja kehittää vesiliikennettä, yrittäjyyttä ja palveluita.
Projektipäällikkö Minttu Perttula: “Tavoitteena on, että kulkeminen saaristoon olisi yhtä helppoa kuin ratikalla kulkeminen kaupunginosasta toiseen.”
Miksi saaristoon?
Kun kaupunkirakenne tiivistyy, lähiluontoa haetaan mereltä. Merta, rantoja ja saaria on Perttulan mukaan tähän asti alihyödynnetty viheralueina.
“Perinteisesti luonnon sulkemista ja rajoittamista pidetään keinoina suojella sitä. Mutta yhä suurempi uhka luonnolle on se, että siitä vieraannutaan. Siksi hallittu ja vastuullinen luonnon virkistyskäyttö on erityisesti kaupunkialueilla tärkeämpää kuin koskaan.”
Matkailu- ja virkistyspalvelut kehittyvät, kun saariston infraa saadaan kehitettyä. Se tarkoittaa ympärivuotista kunnallistekniikkaa saarille, laitureita ja huoltotukikohtia. Reittejä ja opasteita kehitetään, mutta ei kaikkialle. Osa saarista jää suojelusyistä käytön ulkopuolelle.
Mitä on tiedossa?
Merellinen strategia panostaa vesiliikenteeseen ja sen ekologisuuteen: tulossa on Perttulan mukaan maailman ensimmäinen sähköllä jäissäkin kulkeva Kruunulautta, jonka on määrä kulkea Katajanokan kupeesta Meritullintorilta Kruunuvuorenrantaan jo vuonna 2023.
Sähköisellä kutsuliikenteellä pääsi viime kesänä Merisataman laiturilta lähisaariin Harakkaan, Uunisaareen, Sirpalesaareen, Liuskasaareen sekä Reposalmen yli Vartiosaareen. Venekyyti tilataan ja maksetaan mobiilisovelluksella. Kokeilu on tavoitteena saada pysyväksi.
“Talvisin hyödyntäisin kävellen tai pyöräillen Helsingin koko rannan pituista 120 kilometrin rantareittiä, sen palveluita ja mahdollisuutta hypätä metroon sitten, kun alkaa tulla liian kylmä.” (Kuva: Pertti Nisonen)
Ja lopuksi fraasi stadilaisittain...
“Talviskönellä on aina karsee blosis.” (Talvisella merellä käy kova tuuli.)
Ihania naisia rannalla 1930-luvun Pihlajasaaressa. (Kuva: Fredrik Runeberg / Helsinki-kuvia)
