4minread Helsinki: Paluumuuttajat rynnivät Suomeen / Maahanmuuton byrokratia tökkii / Työministeri Haatainen: Osaavien ihmisten kyvyt saatava käyttöön
Suomi pyrkii lisäämään erityisasiantuntijoiden, työntekijöiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa.
Ndéla Faye | 14.2.2022 | #4
Tervehdys!
Miltä tuntuu palata pitkän poissaolon jälkeen paikkaan, joka on joskus ollut koti? Tämän kysymyksen äärelle pysähdyin monesti, kunnes vihdoin päätin vuosi sitten palata Helsinkiin perheeni kanssa melkein 25 ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen.
Vastaus: todella jännittävältä ja hieman pelottavalta.
Samaa kysymystä miettii moni muukin. Suomen kansalaisten paluumuutto on nyt korkeimmillaan 30 vuoteen. Siirtolaisuusinstituutin Miika Tervonen kertoo, mitkä asiat mietityttävät suomalaisia eniten paluumuutossa. Radiotoimittaja ja keskuskirjasto Oodin ykkösfani Miia Laine kuvailee, miltä Helsinki tuntuu ulkomailla kasvaneen silmin.
Suomeen tarvitaan kipeästi ulkomaalaista työvoimaa. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) kommentoi, miten se aiotaan saavuttaa. Kvanttiteknologian yrittäjä Kuan Yen Tan on esimerkki huippuosaajasta, joita tänne haluataan lisää. Miten Suomi on hänen mielestään onnistunut ulkomaalaisen työvoiman houkuttelemisessa – ja missä on parantamisen varaa?
1/6 "Suomen pitäisi helpottaa myös puolisoiden työllistymistä"
Jan Goetz ja Kuan Yen Tan. (Kuva: Annukka Pakarinen)
Kuka? Kuan Yen Tan, startup-yhtiö IQM:n perustaja ja teknologiajohtaja.
Perusti yhdessä Jan Goetzin, Mikko Möttösen ja Juha Vartiaisen kanssa startup-yritys IQM:n, joka rakentaa Suomen ensimmäistä kvanttitietokonetta yhdessä VTT:n kanssa.
Väitteli tohtoriksi kvanttilaskennasta Sydneyssä, Australiassa. Oli töissä Microsoftilla, kunnes muutti Suomeen tutkimaan suprajohtavaa teknologiaa Aalto-yliopistossa. Asunut Suomessa kymmenen vuotta.
Rekrytointi nyt:
Noin 80 prosenttia IQM:n työhakemuksista tulee ulkomailta.
Kansainväliset hakijat ja työntekijät ovat toivoneet, että Suomen viisumiprosessia nopeutettaisiin entisestään.
Kuan: “Hakemusten prosessoinnissa saattaa edelleen kestää muutamia kuukausia, mikä on hakijoille tietenkin turhauttavaa."
Haasteet:
Kuan kokee kansainvälisten työntekijöiden rekrytoinnin kehittyvän hitaasti parempaan suuntaan. "Esimerkiksi Espoon kaupungin päätös ottaa englanti kolmanneksi asiointikieleksi suomen ja ruotsin rinnalle on ollut hieno muutos, ja toivon muun pääkaupunkiseudun seuraavan perässä."
Useimmat työntekijät muuttavat Suomeen perheineen, ja lasten hoito- ja koulupaikkojen järjestäminen on stressaavaa. Englanninkielisten koulupaikkojen kysyntä ei vastaa tarjontaa.
Kuan: "Usealle työntekijälle Suomeen muutto on vain väliaikainen. Monelle se, saako lapset paikan englanninkieliseltä luokalta, saattaa olla ratkaiseva tekijä siihen, muuttaako perhe tänne lainkaan."
Kuanin toiveet päättäjille:
Suomen pitäisi helpottaa myös puolisoiden työllistymistä. Suomalaisilla yrityksillä on tärkeä vastuu tällaisten ohjelmien luomisessa tai niissä mukana olemisessa.
Sen sijaan että Suomi keskittyy pääasiallisesti kehittäjien ja opiskelijoiden tänne houkuttelemiseen, meidän pitäisi kilpailla globaalien teknologia- ja yritysjohtajien tänne houkuttelemisessa. Tämä vaatii rakenteellisia muutoksia, joiden edellytyksenä on ylhäältä alas -lähestymistapa.
Kaupallinen yhteistyö: Helsingin Kaupunki
Helsingin kaupunki tarjoaa kokeiluympäristöjä muun muassa uudelle oppimisteknologialle. Suomenlinnan lisätyn todellisuuden oppimispolku tuo historian opetukseen elämyksellisyyttä. (Kuva: Helsingin kaupunki / Kari Ylitalo)
“Kaupunki on kokeiluympäristö” – Helsinki auttaa luomaan vaikuttavaa liiketoimintaa yhteistyöllä ja kokeilujen kautta
Tausta. Helsinki ja Uusimaa sijoittuvat Euroopan alueellisessa innovatiivisuusvertailussa (Regional Innovation Scoreboard, RIS) toiseksi heti Tukholman seudun jälkeen. Kaupungilla on menestyksessä oma merkittävä roolinsa.
Vt. yksikön päällikkö Kimmo Heinonen Helsingin kaupungin innovaatiot ja uudet kokeilut -yksiköstä: “Helsinki toimii yritysten kumppanina liiketoiminnan kehittämisessä ja innovaatiotyössä lukuisin eri tavoin.” Esimerkiksi:
Perustamisneuvontaa uusille yrityksille ja kasvuyrityksille suunnattuja palveluja.
Yritysluotseja, jotka auttavat maankäyttöasioissa ja yritysten sijoittumisessa Helsinkiin.
Monipuolisia palveluja ja tukea osaavan työvoiman saatavuuteen ja rekrytointiin.
Kohdennettuja palveluja matkailu- ja ravintola-alan yrityksille.
Innovaatioyhteistyötä ja kokeilumahdollisuuksia.
Uuden luontia yhteistyössä. Helsinki haluaa auttaa yrityksiä luomaan liiketoimintaa, jolla voidaan ratkaista maailmanlaajuisesti merkityksellisiä ongelmia.
Heinonen: “Kaupunki on erinomainen kokeiluympäristö, sillä avullamme yritykset pääsevät todelliseen käyttäjäympäristöön testaamaan ja kehittämään.” Helsingistä löytyy kokeiluympäristöjä erityisesti seuraavilta aloilta:
terveys ja hyvinvointi
rakennettu ympäristö
oppimisteknologiat
älyliikenne
kiertotalous.
“Näiden teemojen ympärille on käynnistetty myös yrityshautomotoimintaa yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.”
Käytännössä. Viimeaikaisia Helsingissä tehtyjä käytännönläheisiä kokeiluja ovat olleet muun muassa:
Äänimajakkakokeilu
Kokeilussa haettiin ratkaisuja kaupunkiympäristössä suunnistamiseen näkövammasta, muistisairaudesta tai muista rajoitteista huolimatta.
Jätkäsaaren älyristeyshanke
Alueen liikenneruuhkiin etsitään ratkaisuja tuottamalla uutta, avointa liikennedataa ja kehittämällä älykästä liikennevalo-ohjausta.
Suomenlinnan lisätyn todellisuuden oppimispolku
Uusi tapa opettaa historiaa 5–6-luokkalaisille.
“Useimmissa viimeaikaisissa kokeiluissa läpileikkaavina teemoina ovat digitaaliset ratkaisut ja uudet teknologiat, kuten tekoäly, esineiden internet ja 5G.”
Mahdollisuudet auki kaikille. Heinonen korostaa, että kaupunkiin voi ottaa yhteyttä ennakkoluulottomasti.
“Helsingillä on aina korvat auki yhteistyöaloitteille. Innovaatioyhteistyö kaupungin kanssa on erinomainen tilaisuus löytää uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia ja sitä kautta olla luomassa työpaikkoja. Samalla voi olla muuttamassa maailmaa kokeilu kerrallaan.”
Lisätietoa kaupungin kehitysalustatoiminnasta löytyy Testbed Helsinki -sivustolta.
2/6 Pääkaupunkiseudun veto hyytyi, kun pandemia alkoi
Muuttovoitto puolittui: Vuonna 2020 pääkaupunkiseudun kokonaisnettomuutto oli Tilastokeskuksen mukaan noin 6 750 henkilöä. Edellisvuonna muuttovoitto oli yli tuplasti suurempi, noin 13 870 henkilöä.
Vieraskieliset korostuivat: Vieraskielisten osalta pääkaupunkiseutu sai kokonaisnettomuutosta voittoa 8 300 henkilöä, kun taas kotimaisia kieliä puhuvien osalta nettomuutto jäi noin 1 550 henkilöä miinukselle.
Paluumuutto Suomeen virkistyi: Tilastokeskuksen mukaan koko Suomen nettomaahanmuutto kääntyi vuonna 2020 voitolliseksi. Suomen kansalaisia siis muutti enemmän Suomeen kuin Suomesta pois.
Maahanmuutto lisääntyy: Suomen kansalaisten nettomaahanmuuton kehitys on ollut nouseva kaikissa koulutusryhmissä.
➡️ Huomaa kuitenkin: Tilastot eivät kerro kaikkea, kuten ulkomailta Suomeen muuttaneiden ulkomailla hankittua koulutusta.
Top kolme alaa, joille ulkomaalaiset työllistyivät vuonna 2021 tehtyjen oleskelulupahakemusten perusteella Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan:
pelto- ja puutarhaviljelijät
koti-, hotelli- ja toimistosiivoojat
valimotyöntekijät, hitsaajat ja levysepät.
Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto kääntyi vuonna 2020 voitolliseksi. (Kuva: Suomen Ilmakuva Oy / Helsingin kaupungin aineistopankki)
3/6 Panostukset maahanmuuton sujuvoittamiseen eivät näy käytännössä
Suomi pyrkii sujuvoittamaan maahan- ja paluumuuttoa. Esimerkiksi:
➕ Talent Boost -ohjelma pyrkii lisäämään erityisasiantuntijoiden, työntekijöiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa Suomeen. Tavoitteena on "nostaa Suomen houkuttelevuus osaajille ja heidän perheilleen uudelle tasolle". Ohjelmaa koordinoivat työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.
➕ Maahanmuuttovirasto on viime vuosina kehittänyt sähköistä asiointia ja hakemusten automaattista käsittelyä, mikä helpottaa ja nopeuttaa lupien hakemista ja käsittelyä.
➕ Työ- ja elinkeinoministeriön työelämän monimuotoisuusohjelman tavoitteena on lisätä
monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta koskevaa rekrytointi-, johtamis- ja muuta osaamista työelämässä.
Kysyin asiasta myös muutamalta ulkomaalaiselta yrittäjältä. Heidän mukaansa työtä riittää:
❌ Suomen byrokratia on monimutkaista. Itse firman perustaminen on helppoa, mutta virallisten tahojen englanninkieliset nettisivut ovat usein puutteelliset. Monen palvelun käyttöön vaaditaan vähintään tyydyttävää suomen kielen taitoa.
❌ Mahdollisten sijoittajien luottamuksen saaminen kestää kauan, jos rahoitusta hakee ulkomaalainen.
❌ Suomalainen työkulttuuri ja rekrytointiprosessit ovat ulossulkevia ja syrjiviä.
Lisäksi: Siirtolaisuusinstituutin toteuttaman Muuttuva ulkosuomalaisuus -kyselyn vastaajista noin puolet on harkinnut paluumuuttoa. Huoli ulkomaalaisen puolison työllistymisestä ja lasten koulupaikkamahdollisuuksista kuitenkin hallitsee monien paluumuuttoa harkitsevien ajatuksia, sanoo Siirtolaisuusinstituutin vastaava tutkija Miika Tervonen.
4/6 Ministeri Haatainen: Osaavien ihmisten kyvyt eivät saa jäädä käyttämättä
Tuula Haataisen mukaan Suomella on merkittäviä vetovoimatekijöitä: turvallisuus, korkeatasoiset palvelut, suomalainen luonto sekä työkulttuuri, joka jättää tilaa harrastamiselle. (Kuva: Valtioneuvosto)
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) tiedostaa, että maahanmuuttajien rekrytointisyrjintä on valitettavan yleistä: “Sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta on ikävää, jos osaavien ihmisten kyvyt jäävät hyödyntämättä."
Miten ongelmat korjataan? Haataisen lista:
1)Kehitetään kokonaisvaltaisesti. “Tähän sisältyy lupamenettelyt, maakuvatyö, eettiset rekrytointikäytännöt ja koulutustarjonta.”
2)Varmistetaan palvelujen riittävyys. “Tarvitaan asettautumista ja integroitumista tukevia palveluita aina englanninkielisistä kouluista puolisoiden työllistymismahdollisuuksiin ja pankkitunnusten saamiseen jouhevasti.”
3)Puolisojen potentiaali käyttöön. “Meidän on yhdessä vahvistettava Suomessa jo olevien maahanmuuttajien työmarkkinavalmiuksia, lisättävä suomalaisen yhteiskunnan vastaanottokykyä, kehitettävä kotouttamisprosesseja yhdessä kuntien kanssa ja saatava erityisesti maahanmuuttajanaisia töihin.”
Haatainen myöntää, että toimintatapojen muutos ei tapahdu hetkessä. Suomi kilpailee muiden maiden tavoin parhaista osaajista. “Jotta voimme pärjätä kilpailussa, on prosessiemme oltava sujuvia. Se on nähdäkseni myös parasta maakuvatyötä – että asiat toimivat kuten luvataan.”
Päätoimittajan kommentit:
Ihmisten arvottaminen heidän tuottavuutensa perusteella luo mahdollisesti vaarallisen mielikuvan, jossa ihmiset jaotellaan “hyviin” tai “huonoihin” maahanmuuttajiin.
Hiljattain julkaistun Akavan raportin mukaan työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan jokaiselle toimialalle ja jokaiseen ammattiryhmään. Rakenteellinen rasismi ja syrjintä ovat kuitenkin monelle arkea kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja aloilla. Suomalaisen yhteiskunnan ja ihmisten asenteiden täytyy muuttua.
Pystyvätkö terveydenhuolto, varhaiskasvatus ja koulutus vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään, kun aloilla on jo nyt pulaa työvoimasta?
5/6 Kuukauden stadilainen: Miia Laine
Kaiken Maailman Kappaleita -ohjelma pyörii Radio Helsingissä joka toinen sunnuntai klo 14.00. (Kuva: Miia Laine).
Miia Laine on Berliinissä varttunut ja Lontoossa opiskellut radiotoimittaja, joka luotsaa Radio Helsingin ja Savoy-teatterin Kaiken Maailman Kappaleita -ohjelmaa.
Lapsena Miian perheessä vietettiin kesälomat perheen mökillä sukulaisten kanssa. “Minulla on niiltä ajoilta monta arvokasta muistoa. Kotona puhuimme aina suomea isän kanssa, mikä auttoi ylläpitämään tunnesiteen Suomeen ja suomalaisuuteen,” hän kertoo.
Brexitin myötä Laine koki, ettei tulevaisuus Britanniassa ollut enää mahdollinen. Kolme vuotta sitten hän muutti Suomeen. Helsinkiin asettuminen ei ollut yhtä helppoa kuin muutto Lontooseen. Suomalainen yhteiskunta tuntui vieraalta, eikä hän ollut perillä suomalaisista uutisista tai nykykulttuurista.
“Halusin muutosta elämääni, joten päätin kokeilla Suomessa asumista. Aika raju päätös, ehkä. Joku muu olisi ehkä voinut vain vaihtaa työpaikkaa,” Laine sanoo ja nauraa.
Mikä on parasta Helsingissä?
“Olen ehkä suurin Oodi-fani ikinä! Se avattiin samoihin aikoihin, kun muutin tänne. Lontoosta tullessa ajatus täysin upouudesta rakennuksesta, jossa oli kaikille avoimia ilmaisia tapahtumia, 3D-tulostimia, lukunurkkauksia ja musiikkistudioita, tuntui melkein utopistiselta."
“Myös se, että voin mennä bussilla ladulle hiihtämään, on aivan uskomatonta.”
6/6 Menovinkkejä helmikuussa
Helsinki Ski Weeks 2022, Olympiastadion. 29.1.–27.2. Kaikille avointen latujen lisäksi tarjolla on myös muun muassa hiihtokoulu ja Lasten Lumipäivät.
Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttely, Kansallismuseo. 31.10.2021–27.2.2022. Viimeinen mahdollisuus käydä katsomassa näyttelyä, joka juhlistaa yli 2 000 saamelaisesineen palautusta takaisin saamelaisyhteisölle.
Aika kuvia -näyttely, Vuotalo. 10.2.–27.5. Näyttely kuvaa lähiöelämää Vuosaaressa 1960-luvulta alkaen.
ZAZISE-valokuvanäyttely, Suomen valokuvataiteen museo K1, Kämp Galleria. 4.2.–29.5. ZAZISE-näyttelyssä nähdään Zanele Muholin teoksia yli kahden vuosikymmenen ajalta. Mukana myös Muholin läpimurtoteos Only half of the picture, joka käsittelee viharikosten uhreiksi joutuneita eteläafrikkalaisia vähemmistöjen edustajia.
Näkymättömät asiantuntijat -näyttely, Kulttuurikeskus Caisa. 4.2.–26.2.Jussi Rinta-Hoiska kuvasi 11 kuuroa asiantuntijaa työssään. Tavallisten kuvien lisäksi kameralle tallentui myös piiloviestejä, jotka Rinta-Hoiska haastaa näyttelyn vierailijat bongaamaan.
Kaupallinen yhteistyö: Helsingin Kaupunki
Nyt käynnistyvä hankerahoitushaku vauhdittaa kestävää kaupunkikehitystä ja innovaatiolähtöistä yrittäjyyttä
Mikä hankehaku? Pääkaupunkiseudun kaupungit haluavat luoda pohjaa uusille kaupunkien ja yritysten innovaatiokokeiluille. Uusi haku on osa seitsemänvuotista hankeohjelmaa.
Järjestäjinä Helsinki, Espoo, Vantaa ja Uudenmaan liitto.
Hankkeiden toteuttajina pääsääntöisesti seudulliset kehitysyhtiöt, järjestöt, kaupungit ja korkeakoulut, jotka voivat hakea rahoitusta nyt alkaneessa haussa.
Konkreettisten hankkeiden käynnistyttyä mukaan otetaan yrityksiä.
Helsingin kaupungin innovaatiot ja uudet kokeilut -yksikön projektipäällikkö Saana Rantsi: “Tässä haussa teemoina ovat
digitaaliset luovat alat ja niiden digitaaliset työkalut
kansainvälisten yritysten tukeminen Suomeen saapumisessa.”
Saatavilla hankerahaa ja palveluita. Rantsi: “Kun hankkeet ovat käynnistyneet, niistä viestitään erikseen kaupungin kanavissa, ja mukaan pääsevät tuolloin myös yritykset. Tarjolla tulee olemaan erilaisia uusia ja kehittyviä palveluita, tapahtumia sekä innovaatioiden yhteiskehittämistä.”
Hankkeen taustalla on Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelma. Ensimmäisellä kierroksella hankerahoitusta on haettavissa 3,6 miljoonaa euroa. Seitsemän vuoden aikana on tarkoitus luoda yhteensä yli 30 miljoonan euron hankekokonaisuus.
Mitä yhteisellä ohjelmalla halutaan saavuttaa? Tavoitteina on Rantsin mukaan:
avata mukaan tuleville yrityksille ja osaajille suurempia verkostoja.
linkittää osallistujat heille merkityksellisiin palveluihin ja kokeiluympäristöihin, joista on konkreettista hyötyä liiketoiminnan kehittämisessä tai esimerkiksi rahoituksen löytämisessä.
“Pohjimmiltaan ajatuksena on tietysti synnyttää uutta kasvuhakuista ja innovatiivista liiketoimintaa tälle kotialueellemme. Siitä hyötyvät lopulta kaikki.”
