4minread Helsinki: Pienituloiset pois kaupungista? / Yli puolet Helsingin päättäjistä kantakaupunkilaisia / Luokkayhteiskunnasta on liioiteltua puhua
Kaupunginvaltuutetut Suldaan Said Ahmed ja Maarit Vierunen kertovat, onko Helsingissä luokkayhteiskuntaa.
Ndéla Faye | 14.3.2022 | #5
Hei!
Gentrifikaatiosta eli alueiden keskiluokkaistumisesta keskustellaan Suomessa usein positiivisessa valossa. Monesti se kuitenkin kulkee käsi kädessä alueiden eriytymisen kanssa, sanoo Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius.
Itä-Helsingissä asuvat kaupunginvaltuutetut Suldaan Said Ahmed (vas.) sekä Maarit Vierunen (kok.) kertovat, miltä Helsingin lähiöiden tulevaisuus heidän mielestään näyttää.
Kuukauden stadilainen, Museum of Impossible Forms -kulttuuripajan kuraattori Giovanna Esposito Yussif pohtii, mitä jää jäljelle, jos lähiöt keskiluokkaistuvat.
Kevättä kohti!
Ndéla
1/5 Pienituloiset pois kaupungista?
Helsingin nuori luova luokka gentrifioi ensin Kallion. Myös muun muassa Vallila, Toukola, Herttoniemi ja Roihuvuori ovat keskiluokkaistuneet. (Kuva: Kimmo Brandt / Helsingin kaupungin aineistopankki)
Mikä? Gentrifikaatio-termillä viitataan perinteisesti vanhoina työväenalueina tunnettujen alueiden keskiluokkaistumiseen.
Mistä on kyse? Gentrifikaatio ei ole uusi ilmiö. Punavuori ja Kallio ovat hyviä esimerkkejä entisten työväenluokan asuinalueista, jotka ovat keskiluokkaistuneet ja jotka tunnetaan trendikkäinä arvokaupunginosina, joissa asuntojen hinnat ovat monien saavuttamattomissa.
Missä? Tällä hetkellä Helsingissä gentrifikaatiota tapahtuu paljon idässä, esimerkiksi Herttoniemessä ja Roihuvuoressa.
Esimerkki: Punavuoressa keskimääräinen asunnon neliömetrihinta oli 8 846 euroa vuonna 2021. Koko pääkaupungin keskimääräinen neliöhinta oli 5 467 euroa. Halvin neliöhinta oli Jakomäessä, 2 854 euroa neliöltä.
Kuka? Usein keskiluokkaistuneelle alueelle ovat ensin muuttaneet opiskelijat ja sen jälkeen lapsiperheet. Heidän perässään seuraavat palvelut päiväkoteineen, lounasravintoloineen ja kahviloineen.
Miksi? Palveluiden lisääntyessä myös alueen vetovoimaisuus kasvaa, jonka myötä asuntojen hinnat nousevat.
Toinen näkökulma: Suomessa alueiden keskiluokkaistuminen nähdään useimmiten pelkkänä positiivisena asiana, sanoo Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius.
“Alueiden siistiytymisestä ja asuntojen arvonnoususta puhutaan paljon. Kansainvälisellä tasolla gentrifikaatio kuitenkin koetaan hyvin ongelmalliseksi, ja gentrifikaatio rinnastuu monesti lähes kirosanaan."
➡️ Gentrifikaation lisäksi Helsingissä tapahtuu myös segregaatiota sosioekonomisen spektrin molemmissa päissä: rikkaat ryppäytyvät samalle alueelle ja matalatuloiset keskenään samalle alueelle.
⛔️ Kyse ei ole siitä, että vain pienituloiset työnnettäisiin ulos kaupungista, vaan riskinä on, että myös keskituloiset työnnetään ulos, mikä puolestaan uhkaa kaupungin elinvoimaisuutta.
Kaupallinen yhteistyö: Helsingin Kaupunki
“Perusajatuksena on löytää kasvun paikkoja sellaisella tavalla, että luontoon tarvitsee koskea mahdollisimman vähän tai jopa niin, että monimuotoisuutta voidaan edesauttaa”, toteaa Helsingin kasvusta Ville Lehmuskoski. (Kuva: Helsingin kaupunki / Matti Pyykkö)
Kiihtyvää kasvua ja luontoarvoja – näin kaupunkiympäristön toimiala ratkoo tulevaisuuden haasteita
Mistä on kyse? Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan tuore toimialajohtaja Ville Lehmuskoski:
“Helsingillä on hyvät mahdollisuudet olla kehityksen kärjessä ja näyttämässä mallia, miten kaupunki mahdollistaa esimerkiksi hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisen.”
Selkeät tavoitteet. Lehmuskoski: “Meidän 1 700 ammattilaisen työ liittyy olennaisesti kaupungin strategisiin tavoitteisiin.”
Kasvu. Helsinki haluaa kasvaa voimakkaasti, vielä nopeammin kuin viime vuosina. Lähivuosikymmeninä Helsingin tavoitteena on satojen tuhansien asukkaiden lisäys.
Hiilineutraalius. Helsinki haluaa olla hiilineutraali vuonna 2030. Sen jälkeen tavoitellaan hiilinegatiivisuutta.
Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen. Etsitään ratkaisuja, joiden avulla kaupunki voi kasvaa ja samalla vahvistaa luonnon monimuotoisuutta.
Miten kasvu ja luontoarvot yhdistetään? Suunnittelijat ja asiantuntijat kaupunkiympäristön toimialalla tekevät tiivistä yhteistyötä esimerkiksi
kaavoitussuunnittelussa
liikennesuunnittelussa
ympäristösuunnittelussa
rakentamisessa
elinkaaren hallinnassa
“Perusajatuksena on löytää kasvun paikkoja sellaisella tavalla, että luontoon tarvitsee koskea mahdollisimman vähän tai jopa niin, että monimuotoisuutta voidaan edesauttaa.”
Esimerkkejä:
viherkatot, viherseinät
Raidejokerin yhteydessä kunnostetut taimenpurot
Miten Helsinki on kehittymässä? Selkeä trendi: kantakaupunkimainen kaupunki.
“Asumisen hintataso kantakaupungissa on paljon korkeampi ja noussut nopeammin kuin muualla kaupungissa.
Kantakaupunkimaiselle elämälle on siis paljon enemmän kysyntää kuin olemme pystyneet tarjoamaan.
Haluamme vastata tähän tarpeeseen ja laajennamme kantakaupunkimaista Helsinkiä.”
Käytännössä:
1. Rakennetaan raideliikenteen verkostokaupunkia.
Raitioliikenteen ulottumaa laajennetaan nykyistä pidemmälle: ensi vaiheessa Vihdintien, Tuusulanväylän ja Lahdenväylän suuntiin.
Pikaraitioteitä myös poikittaiselle liikenteelle, kulku mahdollistuu alakeskuksesta toiseen.
2. Raideliikenneyhteyksien varrella maankäyttö on kantakaupunkimaista.
Kivijalkaliikkeitä ja palveluita katutasossa.
Ratikkapysäkki sekä hyvät edellytykset kävelylle ja pyöräilylle.
Kohtuullisen korkeaa rakentamista.
“Tämäntyyppisen tiiviin kaupungin hyvä puoli on myös se, että toiminnot ovat lähellä toisiaan ja ihmiset kohtaavat luontaisesti. Tästä seuraa uusia ajatuksia ja innovaatioita, joista syntyy edelleen uutta elinvoimaa kaupungille.”
2/5 Yli puolet Helsingin päättäjistä kantakaupunkilaisia
Viime valtuustokaudella kaksi kolmesta Helsingin valtuutetuista asui kantakaupungissa.
Tällä valtuustokaudella Helsingin 85 valtuutetusta hieman yli puolet (54 %) asuu kantakaupungissa – tosin 14 valtuutettua ei ole sallinut asuinpaikkansa julkistamista.
Oman valtuutetun puuttuminen vaikuttaa konkreettisesti asuinympäristön tasoon ja turvallisuuteen.
Suldaan Said Ahmedin mukaan Helsinkiin pitää rakentaa enemmän kohtuuhintaisia asuntoja, jotta tarjonta vastaisi kysyntää. (Kuva: Torsti Alhava)
Itä-Helsingissä asuva kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Suldaan Said Ahmed (vas.) on huolestunut joidenkin kaupunginosien matalasta äänestysprosentista. Poliittinen kampanjointi on aktiivisempaa hyväosaisilla ja kantakaupungin alueilla.
“Kynnys asettua ehdolle on matalampi tietyillä alueilla”, Said Ahmed sanoo.
🗳 Keskimääräinen äänestysprosentti kuntavaaleissa 2021 oli Helsingissä 61,6 %.
🗣 Korkein äänestysprosentti oli Tammisalossa, 80,3 %.
🤐 Matalin äänestysprosentti oli Jakomäessä, 40,1 %.
Said Ahmed: “Valtuutetut edustavat ensisijaisesti kaikkia kaupunkilaisia, ja meillä on mahdollisuus ja velvollisuus perehtyä ja jalkautua eri asuinalueiden ajankohtaisiin kysymyksiin ja tarpeisiin. Mutta kyllä kaupunginvaluutetun asuinpaikalla on myös väliä. Henkilökohtaiset kokemukset heijastuvat päätöstenteossa."
Suldaan Said Ahmedin kolme nostoa alueiden eriytymisestä:
Korona-aika on tuonut yhteiskuntaluokkien väliset erot näkyviksi. Etenkin Itä-Helsinki on esiintynyt usein uutisissa alueen huonon koronatilanteen vuoksi. Taustalla on monia sosioekonomisia tekijöitä, kuten tiivis asuminen, pienempi tulotaso ja rajalliset mahdollisuudet etätyöskentelyyn.
Luokkayhteiskunnan olemassaolo pitää tiedostaa. “Päättäjien tulisi oppia muiden maiden virheistä etenkin miettiessämme Helsingin kaavoitusta ja lähiöiden rakentamista sekä asuntopolitiikkaa.”
Kohtuuhintaisia asuntoja pitää rakentaa enemmän. “Meidän pitää taata, että tarjonta vastaa kysyntää, jotta pystymme vähentämään alueiden välistä segregaatiota.”
3/5 Helsingin Kokoomuksen puheenjohtaja: “Luokkayhteiskunnasta on liioiteltua puhua”
Maarit Vierusen mukaan Helsingin pitää taata riittävä asuntotuotanto. (Kuva: Maarit Vierunen)
Vuosaaressa asukkaiden kiinnostusta kunnallispolitiikkaan heräteltiin Äänestä Vuosaarelaista -kampanjan avulla. Tällä valtuustokaudella aluetta edustaakin peräti viisi valtuutettua.
“Vaikka oman alueen asiat kiinnostavat, valuutetun pitää pystyä katsomaan kaupunkia kokonaisuutena”, kiteyttää vuosaarelainen kaupunginvaltuutettu ja Helsingin Kokoomuksen puheenjohtaja Maarit Vierunen.
Maarit Vierusen kolme nostoa:
Luokkayhteiskunnasta on liioiteltua puhua. Globaalilla tasolla Suomen tuloerot eivät ole korkeat. Verotuksella tasataan paljon ihmisten välisiä tuloeroja.
Alueiden keskiluokkaistuminen ei välttämättä aina ole huono asia. “Onko se, että asuinalue paranee, huono asia? Meidän pitää kuitenkin pitää huoli myös siitä, etteivät alueella jo pitkään asuneet ajaudu pois alueelta.”
Helsingin pitää taata riittävä asuntotuotanto. Mitä enemmän pystymme kaavoittamaan asuntojen rakennusta, sitä paremmin pystymme hillitsemään asuntojen hintojen nousua.
Päätoimittajan kommentit:
Alueiden "siistiytymisen" negatiiviset vaikutukset kohdistuvat eniten heikompiosaisiin ja etnisiin vähemmistöryhmiin. Huonommasta sosioekonomisesta asemasta johtuen heillä on usein vähemmän vaihtoehtoja muuttaa toiseen naapurustoon.
Täydennysrakentaminen on Helsingissä ennätyksellisen vilkasta, mutta asuntojen hinnat ovat vain jatkaneet nousuaan. Omistusasuntojen hintojen nousu heijastuu vuokra-asuntoihin. Vuokrien nousu voi pakottaa etenkin pienituloisia muuttamaan muualle. Pelkkä asuntorakentaminen ei ratkaise ongelmaa.
Liian tiheää rakentamista vastustetaan monilla alueilla. Korona-aikana on selvinnyt, että ne, joilla on varaa, haluavat asua väljemmin.
4/5 Kuukauden stadilainen: Giovanna Esposito Yussif
Giovanna Esposito Yussif on kulttuurikeskus Museum of Impossible Formsin taiteellinen johtaja. Museum of Impossible Formsin tarkoituksena on toimia paikallisten ja kansainvälisten yhteisöjen kohtaamispaikkkana. Kulttuurikeskuksessa järjestetään taidenäyttelyitä, elokuvanäytöksiä, esityksiä sekä erilaisia kokoontumisia.
Kontulassa sijaitsevan kulttuurikeskuksen missio tällä hetkellä on tutkia “radikaalisten maantieteellisten alueiden” käsitettä. Se tarkoittaa vuoropuhelua, oppimista ja kontekstointia sekä yhteisön rakentamista erilaisten itähelsinkiläisten ryhmien kanssa, Esposito Yussif selittää. Hän haluaa edistää kriittistä ajattelua ja yhteiskunnallisesta keskustelua Suomessa ja muualla.
Kontulan aluetta on alettu kehittää. Helsingin kaupungin tarkoituksena on mahdollistaa alueen kasvava asukasmäärä ja asukkaiden tarvitsemat palvelut.
Mutta tarkoittaako tämä myös sitä, että alue keskiluokkaistuu?
Esposito Yussif huomauttaa, että Helsingin kulttuuritapahtumat sijoittuvat pitkälti keskustan ja kantakaupungin alueelle, ja puhuu kulttuurisesta tyhjiöstä, joka kohdistuu usein lähiöihin.
“Miltä esimerkiksi Kontulan ostoskeskus tulee näyttämään lähitulevaisuudessa? Kontula on elämää sykkivä kaupunginosa. Se on paikka, jossa sulautuu yhteen monta eri kulttuuria.
Mitä tapahtuu, kun alueet gentrifioituvat? Minkälaisia mahdollisuuksia näille kohtaamisille jää, jos alue muuttuu tunnistamattomaksi? Mitkä asiat ja osat kulttuuristamme – ja ketkä ihmiset – rajataan sen ulkopuolelle?”
Esposito Yussifin lähiöravintolavinkit:
Antalya, Kontula. Aitoja turkkilaisia makuja.
Damaskino, Kontula. Syyrialaista ruokaa Kontulan sydämessä.
Taste of Uyghur, Roihupelto. Edullista ja maukasta uiguuriruokaa.
Casa Haga, Haaga. Välimeri kohtaa Haagan.
5/5 Menovinkit maaliskuussa
Sidney Poitier -teema,Kino Regina. 10.3.–28.4. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) esittää Suomessa ensimmäistä kertaa nähtävän retrospektiivin, johon kuuluu Poitierin tähdittämien elokuvien lisäksi ensimmäinen hänen ohjaamansa elokuva.
Anikó Kuikka: Eläin Animal Djur, Kulttuurikeskus Caisa. 10.3.–30.3. Monikanavainen liikkuvan kuvan installaatio sekä live-esitys, joka käsittelee toiseutta ja toiseuttamista.
Naiset tähtitieteen historiassa -esitelmä, verkkotapahtuma. 19.4. klo 18. Miten naiset ovat vuosisatojen saatossa tehneet tähtitieteellistä tutkimusta, ja keitä he ovat olleet? Ursa Ry:n virtuaalinen esitelmä, katsottavissa myös sen päätyttyä.
Kaupallinen yhteistyö: Helsingin kaupunki
Käveltävyyttä, korkeutta, luontoa ja merta – “Helsingillä on paljon potentiaalia käyttämättä”
Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski: “Meri on Helsingissä ainutlaatuisella tavalla läsnä. Harvalla kaupungilla merielementti on näin ytimessä kuin Helsingillä.”
Helsinki on Lehmuskosken mukaan avautunut jo paljon merelle päin. “Samalla meillä on vielä paljon potentiaalia lunastamatta siinä, miten meri ja luonto voisivat tuoda arvoa kaupunkilaisille.”
Esimerkkejä:
1. Helsingin edustan saarten laajempi virkistyskäyttö ja mahdollisuudet niin virkistykseen kuin elinkeinotoimintaan.
“Viime vuoden Helsinki Biennaali Vallisaaressa, aivan keskustan vieressä, tarjosi ainutlaatuiset puitteet taide-elämyksille upean luonnon keskellä.”
2. Muut luontoon liittyvät mahdollisuudet.
“Östersundomin alue on esimerkki alueesta, jossa on paljon hienoja luontoarvoja, joista kaupunkilaiset eivät tällä hetkellä juuri pääse nauttimaan. Samoin kaupunkistrategiassakin esiin nostettu Vartiosaari.”
Helsinkiä korkeammaksi? Lehmuskosken mielestä olisi syytä pohtia, voisiko kaupunki olla hieman korkeampaa kuin nyt. “Kun tunnistetaan, että
kaupungin täytyy kasvaa ja
luontoarvoja täytyy vaalia,
olisiko mahdollista rakentaa nelikerroksisen sijaan vaikkapa viisikerroksista?”
Korkeamman rakentamisen myötä:
asuntoja ja toimitiloja saataisiin enemmän
luontoon tarvitsisi koskea vähemmän
ihmiset olisivat lähempänä toisiaan, jonka seurauksena
kaupungistumisen hyödyt lisääntyisivät.
Kävely kunniaan! Toimialajohtajan lempiasioihin Helsingissä kuuluu kävely eri kaupunginosissa ja kaupungin moninaisuuden ihailu.
“Lähtipä liikkeelle mistä tahansa pisteestä Helsingissä, aina löytyy hienoa olemassa olevaa ja kerroksellista kaupunkihistoriaa, mutta myös mielenkiintoista potentiaalia tulevaisuutta varten.”
Lehmuskosken mukaan kaupunkia tulisikin kehittää entistä enemmän käveltävään suuntaan.
“Pitäisi luoda ympäristöä, jossa ensisijainen liikkumistapa on kävely ja jossa ihmiset haluavat liikkua kävellen. Se ei olisi pelkästään kaupunkiympäristön vaan myös kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Kävelyn mittakaavaan tehty kaupunki on myös viihtyisä ja hyvän elämän edellytyksiä palveleva kaupunki.”
Ja lopuksi mennyttä Helsinkiä
Jalankulkijoita ylittämässä katua Hakaniemessä Ympyrätalon kohdalla keväällä 1970. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Eeva Rista)
