4minread Helsinki: Kunnianhimoiset päästötavoitteet / Emma Kari: Päästöt näkyviksi / Ostoskeskusten rakentaminen sotii ympäristötavoitteiden kanssa
Ndéla Faye | 17.5.2022 | #6
Hei!
Ilmastopaneeli IPCC:n kuudennen arviointiraportin kolmas osa ilmestyi viime kuussa. Raportti on ahdistavaa luettavaa, ja ilmastokeskustelukin on kärjistynyt. Ympäristö- ja ilmastoministeri sekä Helsingin kaupunginvaltuutettu Emma Kari (vihr.) kertoo tapoja, joilla Helsinki on sitoutunut tavoitteeseensa hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä.
Elokapinan mediavastaava Aliisa Maunula kommentoi, mitkä tekijät ovat ympäristöliikkeen mielestä ristiriidassa hiilineutraaliustavoitteiden kanssa, ja Suomen ympäristökeskuksen professori Mikael Hildén huomauttaa päästöjen määritelmän tarkkuuden tärkeydestä.
Lopuksi Venla-palkinnon juuri voittanut ja vuoden käsikirjoittajaksi valittun Aikuiset-sarjan luonut Anna Brotkin kertoo kolme parasta Kallio-tärppiään.
Aurinkoa!
1 / 5 Helsingin kunnianhimoiset päästötavoitteet
Helsingin kaupunki on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 147 toimenpiteen avulla. (Kuva: Helsingin kaupunki)
Mistä on kyse?
Syksyllä 2021 Helsingin uudeksi hiilineutraaliustavoitteksi linjattiin vuosi 2030 ja hiilinollatavoitteeksi vuosi 2040.
Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että Helsingin alueelta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat yhtä suuret tai pienemmät kuin alueen sitomat päästöt. Hiilineutraaliksi päästään vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä Helsingissä 80 prosenttia. Jäljelle jäävä 20 prosenttia kompensoidaan siten, että Helsinki huolehtii päästövähennysten toteutumisesta muualla.
Hiilinollatavoite tarkoittaa sitä, että kasvihuonepäästöt painetaan nollaan viimeistään vuonna 2040.
Käytännössä hiilinollatavoite eroaa hiilineutraaliustavoitteesta siinä, että tuotettujen päästöjen kompensointia ei sallita.
Missä mennään?
Vuonna 2020 Helsingin seudun kasvihuonekaasupäästöt olivat HSY:n mukaan yhteensä noin 4,18 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Päästöt vähenivät noin 11 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Pandemiatilanne vaikutti päästöihin.
Helsingin kasvihuonekaasupäästöjen merkittävimpiä lähteitä ovat rakennusten lämmitys, sähkön käyttö ja liikenne. Ilmastotavoitteet koskevat kaupunkiorganisaation lisäksi kaupunkilaisia ja Helsingissä toimivia organisaatioita.
Koko kaupungin hiilidioksidipäästöistä kaukolämmön kulutuksen osuus on 52 prosenttia ja sähkönkulutuksen 16 prosenttia.
Kaupunkikonsernin päästöt ovat 12 prosenttia koko kaupungin päästöistä. Osuudesta noin 94 prosenttia aiheutuu rakennusten energiankulutuksesta.
Helsingin kaupungin energiansäästötyötä koordinoi energiansäästötyöryhmä, jossa on jäseniä kaikilta kaupungin toimialoilta sekä Helenistä, Palmiasta, Starasta, Satamasta, Hekasta, HKL:stä ja HSY:stä. (Kuva: Sampo Kytömäki, Flickr)
Entä globaalisti?
IPCC:n huhtikuussa julkaisemassa kuudennen raportin kolmannessa osaraportissa vaaditaan mittavia leikkauksia päästöihin nopealla aikataululla, jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi jatkossa 1,5 asteessa. Nykyisillä päästövähennyksillä maailma on menossa kohti noin 3 asteen lämpötilannousua.
Raportissa korostetaan kuluttajien ja energiajärjestelmien roolia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Kaupallinen yhteistyö: Helsingin Kaupunki
Kuvateksti: Kesäkadut ja -terassit elävöittävät kaupunkitilaa jälleen tänä vuonna. Viherelementtejä nähdään viime vuottakin enemmän. (Kuva: Helsingin kaupunki / Raine Huvila)
Helsinki avaa kaupunkitilaa kokeiluille – elävä kaupunki on menestyvä kaupunki
Tausta. Helsinki pyrkii elävöittämään kaupunkitilaa erilaisilla tapahtumilla ja kokeiluilla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki: “Tänä päivänä kaupunkitilan käytössä korostuvat tietty elämyksellisyys ja tapahtumallisuus sekä yhteistyö kivijalkaliikkeiden kanssa.”
Kansainväliset esimerkit kertovat, että toimivissa kaupunkitiloissa on tyypillisesti
helppo kävellä
tilaa oleskelulle
tilaa tapahtumille
otettu käyttöön torit, jalkakäytävät ja terassit
mahdollisuuksia kohdata ihmisiä.
“1980- ja 1990-lukujen taitteesta on Helsingissäkin tapahtunut merkittävä muutos kaupunkitilan käytössä. On tullut
kävelykatuja
erilaisia tapahtumia ja
ihmisille enemmän rohkeutta käyttää kaupunkitilaa vaikkapa puistoissa.”
Kaupunki moottorina. Sinnemäki korostaa eri toimijoiden yhteistyötä kaupunkitilan elävöittämisessä. “Kaupunki toimii koollekutsujana ja koordinaattorina vuoropuhelulle mutta jättää samalla tilaa kaupunkilaisille ideoiden toteutukseen.”
Viihtyvyydellä elinvoimaa. Kävelyn helpottamisella ja kaupunkitilan elävöittämisellä on havaittu yhteys kivijalkaliikkeiden menestymiseen niin Helsingissä kuin maailmallakin.
Sinnemäki: “Esimerkiksi viime vuosien kesäkatuprojekteista saimme runsaasti hyvää palautetta kivijalkatoimijoilta.”
Vilkkautta ja ihmisiä keskusta-alueelle ovat tuoneet myös kulttuuri-investoinnit, muun muassa:
keskustakirjasto Oodi
Amos Rex
Kulttuuri-investointien sarjaa jatkavat lähitulevaisuudessa Kansallismuseon lisärakennus sekä uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo ympäröivine alueineen.
“Välillä on kannettu huolta Helsingin keskustan elinvoimaisuudesta ja dynamiikasta. Uskon, että viihtyisä kaupunkitila on edellytys sille, että Helsingin keskusta menestyy ja kukoistaa jatkossakin.”
2 / 5 Emma Kari: Kulutusperäiset päästöt pitää saada osaksi kaupungin ilmastotavoitteita
Emma Karin mukaan valtion ja kaupungin yksi tärkeä rooli on tehdä ilmastoystävälliset valinnat yksilötasolla helpoiksi ja edullisiksi. (Kuva: Emma Pesu / Valtioneuvoston kanslia)
Ympäristö- ja ilmastoministerin, Helsingin kaupunginvaltuutetun Emma Karin (vihr.) mielestä vastuu ympäristöstä ei ole yksin kuluttajan harteilla, vaan poliitikkojen on tehtävä vihreistä kulutusvalinnoista helppoja ja edullisia.
“Valtion ja kaupungin yksi tärkeä rooli on tehdä yksilötasolla ilmastoystävälliset valinnat helpoksi ja edulliseksi”, Kari sanoo.
Millä keinoilla päästöjä vähennetään Helsingissä?
saavutettava ja kohtuuhintainen joukkoliikenne
taloyhtiöiden kannustaminen energiaratkaisuihin → esimerkiksi vuonna 2020 rakennusvalvontaan perustettu Energiarenessanssi-tiimi tarjoaa helsinkiläisille taloyhtiöille ilmaista insinööriapua energiatehokkuuden parantamiseen ja energiaremontin suunnittelun edistämiseen
kaupungin tarjoaman ruuan päästöjen vähentäminen ja ylipäätään julkisten hankintojen vähähiilisyys
→ konkreettinen esimerkki: Helsingin koulujen kasvisruokapäivä
Ministeri Kari toivoo päästöihin enemmän läpinäkyvyyttä. “Valtion ja kuntien päästölaskenta perustuu tällä hetkellä omalla maaperällä syntyneisiin päästöihin.Tällöin kulutuksemme muualla aiheuttamat päästöt jäävät piiloon. Valtion kulutusperäisiä päästöjä onkin alettu seurata säännöllisesti. Kulutusperäiset päästöt tulisi kuitenkin saada osaksi valtion ja kaupunkien omia ilmastotavoitteita”, Kari sanoo.
Helsingissä on jo tehty toimia kulutusperäisten päästöjen tekemiseksi läpinäkyväksi. Helsinkiläisten kulutuksen hiilijalanjälki selvitettiin ensimmäistä kertaa osana Kulma-hanketta, jossa kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt laskettiin ensimmäistä kertaa vertailukelpoisesti suurelle joukolle suomalaisia kuntia ja kaupunkeja. Helsingin lisäksi hankkeeseen osallistui 14 muuta kuntaa.
→ Uuden laskennan mukaiset kulutuksen päästöt ovat noin 2,5-kertaiset verrattuna perinteiseen päästölaskentaan, jossa lasketaan kuntarajan sisällä tapahtuvan toiminnan aiheuttamat päästöt.
Helsingin kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2020 yhteensä 9,26 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia asukasta kohden.
Hankkeeseen osallistuneiden kuntien kulutuksesta aiheutuneet asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt olivat keskimäärin 8,7 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia asukasta kohden.
“Kulma-malli tuottaa uudenlaista tietoa kuntalaisten toiminnasta aiheutuvista päästöistä, kuten kunnassa käytettyjen rakennusmateriaalien ja kunnassa kulutettujen elintarvikkeiden päästöistä. Tämä on tärkeä askel eteenpäin”, Kari sanoo.
Kari kiteyttää:
Ilmastotyössä on monta keinoa. Kaikki keinot eivät sovi kaikille, mutta jokainen voi löytää itselleen sopivia tapoja osallistua omien voimavarojen puitteissa.
Ilmastokeskustelussa poliitikkojen on tärkeää valottaa myös tulevaisuuden mahdollisuuksia, ei vain uhkia.
Vähähiilinen tulevaisuus voi tarjota meille monenlaista hyvää: viihtyisämpiä kaupunkeja, puhtaampaa ilmaa, vähemmän melua ja enemmän aikaa vaikkapa perheen tai kulttuuripalveluiden parissa. Toivo on ihmisille vahva toiminnan lähde.
3 / 5 Elokapina: Ostoskeskusten rakentaminen ristiriidassa hiilineutraaliustavoitteiden kanssa
Elokapina vaatii Suomen hallitusta tekemään maasta hiilineutraalin vuoteen 2025 mennessä nykyisen vuoden 2035 tavoitteen sijaan. (Kuva: Outi Neuvonen / Elokapina / Extinction Rebellion Finland)
Elokapinan mediavastaavan Aliisa Maunulan mukaan Helsingin kaupungin tulisi ensisijaisesti kiinnittää huomiota päästöjen vähentämiseen asuntojen lämmityksessä ja liikenteessä, sillä ne olivat vuonna 2019 kaupungin kaksi suurinta päästölähdettä.
“Yksityisautoilun kulkutapaosuuden määrän lasku on yksi keino. Myös fossiilisista mahdollisimman pikaisesti irtautuminen ja uusiutuviin siirtyminen on olennaista ilmastokriisin hidastamiseksi”, Maunula sanoo.
Maunulan mukaan ostoskeskusten rakentaminen – esimerkiksi Tripla, Redi ja Koivusaareen rakenteilla oleva Ikea – ja sitä kautta ylikulutukseen kannustaminen on ristiriidassa hiilineutraaliustavoitteiden kanssa.
“Kulutusperäiset päästöt pitäisi laskea myös Helsingissä osaksi kaupungin päästöjä”, hän lisää.
Suomen ympäristökeskus Syken ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén on samaa mieltä:
Päästöjen todellisen määrän ja sen määrityksen tulisi olla läpinäkyvää.
Vihreää siirtymää ei voi saavuttaa ilman investointeja. Taksonomian eli kestävyysluokittelun tarkoituksena on luoda EU:n kattava määritelmä ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille. Jotta taloudellinen toiminto voidaan määritellä taksonomian mukaiseksi, se ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille (do no significant harm -kriteerit). Vihreää siirtymää ei voi saavuttaa ilman investointeja.
4 / 5 Kuukauden stadilainen: Anna Brotkin
Anna Brotkinin käsikirjoittamassa Aikuiset-sarjassa korostuvat ystävyys, rakkaus ja kesäinen Kallio. (Kuva: Antti Grundstén)
Vastikään kolme Venla-palkintoa haalinut Aikuiset-sarja kertoo nuorista aikuisista, ystävyydestä, rakkaudesta ja kesäisestä Kalliosta. Sarjan ohjaaja Anna Dahlman palkittiin Vuoden ohjaaja -palkinnolla, ja lisäksi sarjan käsikirjoittanut Anna Brotkin voitti Vuoden käsikirjoittaja -kategorian. Sarja nappasi myös Vuoden komediasarjan tunnustuksen.
Tiesitkö jo kirjoittaessasi, että sarjan sijaintina olisi Kallio?
Tiesin heti. Asuin siihen aikaan itse Kalliossa ja koin, että kuva, mikä Kalliosta usein välittyi sarjoissa ja elokuvissa ei ehkä vastannut sitä Kalliota, missä itse elin.
Kallion voisi sanoa olevan murroksessa: alueella tapahtuva keskiluokkaistuminen ja tuloerot ovat selvästi nähtävillä. Aikuiset-sarjaa kirjoittaessani halusin luoda mahdollisimman autenttisen Kallion, ja sarja on kuvattu kokonaan Kalliossa. Täällä on sekaisin kuivakukkakauppoja, trendikkäitä kahviloita ja thaihierontapaikkoja. Vanha ja uusi Kallio sekoittuvat.
Miten tarina on saavuttanut niin suuren suosion muidenkin kuin kalliolaisten millenniaalejen keskuudessa?
“En ajattele, että on iästä kiinni, kuka tykkää Aikuisista. Sarjassa kuvataan tietynlaista utopistista maailmaa. Ja pohjimmiltaan teemoissa korostuu ystävyys ja rakkaus.”
Brotkinin kolme Kallio-tärppiä:
Kulttuurisauna “Ihana rauhan keidas Hakaniemessä. Uimista, saunomista ja hiljaisuutta.”
Kampai3 “Todella hyvä japanilainen ravintola Kolmannella linjalla. Teriyakilohi superhyvää!”
ARS22, Kiasma. 8.4.–16.10. Kansainvälisen nykytaiteen ajankohtaisimpia ja kiinnostavimpia teoksia ja tekijöitä.
Maailma kylässä -festivaali 2022, eri puolilla Helsinkiä sekä verkossa. 23.–29.5. Maailma kylässä -festivaali paneutuu tänä vuonna ympäristö- ja ilmastokysymyksiin sekä pakolaisuuteen ja rauhaan.
Museum of Impossible Forms: (we all come from somewhere else), Stoa. 10.5–19.6. Viime 4minread Helsinki -uutiskirjeessäkin mainittu Museum of Impossible Forms valtaa Stoan gallerian touko-kesäkuussa. Luvassa on kuratoidun näyttelyn lisäksi mm. keskusteluja, työpajoja ja elokuvailtoja.
Suloinen Ukraina, verkkonäyttely, 4.3.–31.5. Suloinen Ukraina on verkkonäyttely, joka esittelee ukrainalaisten nykyvalokuvaajien töitä.
Kaupallinen yhteistyö: Helsingin Kaupunki
Kesäkatu polttaa enää vain lauluissa – tänä kesänä luvassa entistäkin vehreämpää
Aiempien vuosien kesäterassi- ja kesäkatukokeilut ovat saaneet erittäin positiivisen vastaanoton sekä yrittäjiltä että kaupunkilaisilta. Tänä vuonna kokeilut saavatkin jatkoa.
Liikenneinsinööri Henna Hovi: “Tavoitteena on lisätä viihtyisyyttä ja elinvoimaisuutta sekä näyttää jälleen, että kaupunki- ja katutila voi olla muutakin kuin siirtymisiä varten.”
Missä?
Kasarmikadun kesäkatu saa jatkoa, ja vastaavat järjestelyt tuodaan Korkeavuorenkadulle Pieneltä Roobertinkadulta Designmuseon aukiolle saakka.
Kesäterasseja nousee Hietalahden torille, Kukkatorille ja Designmuseon aukiolle.
Ison Roobertinkadun kävelykatua jatketaan Pienelle Roobertinkadulle.
Erottajankadulla Ludviginkadulta etelään jalankululle ja terasseille annetaan lisää tilaa ja luodaan oleskelutiloja.
“Kaikki mukana olevat kadut ovat niin kutsuttuja paikalliskatuja, ja niillä on lähtökohtaisesti vähän autoliikennettä. Näin vaikutukset autoliikenteelle ovat mahdollisimman pienet.”
Mitä? Tämän vuoden teema on “villit kesäkadut”. Vehreys siis lisääntyy entisestään.
Hovi: “Kesäkaduille tuodaan luontoa eri muodoissa. Istutuksissa on muun muassa aiempaa suurempia, jopa viisimetrisiä lehtipuita. Osassa kalusteita on käytetty puunrunkoja elementtinä. Vehreyden lisääminen entisestään oli myös kaupunkilaisten toive.”
Toinen palautteen aihe olivat lapsiperheille suunnatut elementit. Nyt Pienen Roobertinkadun kävelyalueelle tuodaankin
leikkipaikka lapsille hiekkalaatikkoineen
epätasaista pintaa
käpylehmän valmistustarpeet.
Yhteistyössä. Aiempien vuosien tapaan kesäkaduilla yksityisen ja julkisen yhteistyö on avainasemassa.
“Tänä vuonna eniten elementtejä löytyy Designmuseon aukiolta, johon yksityinen toimija tuo terassin, ja kaupunki luo ympäristöön oleskelualueen viheristutuksineen. Yhteistyöllä pystytään tarjoamaan kaupunkilaisille eläväinen ja tänä vuonna erityisen vehreä kesäkatukokemus.”
Kesäkatujen avajaisia vietetään tänä vuonna 4. kesäkuuta.
Ja lopuksi mennyttä Helsinkiä
Linnanmäen Round-up-huvipuistolaite vuonna 1960. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Kari Hakli)
