Viime kirjeessä kirjoitin siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa kaupunkielämään Helsingissä. Tässä kirjeessä pureudun siihen, millaisilla toimilla ilmastonmuutosta torjutaan kaupungeissa.
Aiheena ovat siis puurakentaminen, asuntojen energiaremontit, vihreät korttelipihat – ja puutarhaterapia.
Decarbon-Home-hankkeen koordinaattori Vesa Kanninen avaa, miten kaupunkien tulisi tukea asukkaiden hiiliviisasta asumista. Miten Titanicin kansituolit liittyvät asiaan?
Hermanninrannasta tulee yksi Helsingin laajimmista uusista puukaupunginosista. Asemakaavoituksesta vastaava arkkitehti Janni Backberg kertoo, miten Hermanninranta uurtaa uraa puukerrostalojen rakentamisessa.
Kuukauden Helsingin tekijä Kaisa Viitamäki kertoo tulevaisuuden ammatista, puutarhaterapiasta, ja paljastaa Helsingin parhaat viherkohteet.
Lopuksi lukuvinkki: Korttelipihat takaisin! -asukasliikkeen uusi opas auttaa taloyhtiöitä muuttamaan ankeat asfalttipihat viherkeitaiksi.
Terveisin
Annaliina
1/5 Kuukauden Helsingin tekijä: Kaisa Viitamäki
Kaisa Viitamäki loi menneenä kasvukautena ympäristöjärjestö Dodo ry:n viljelylaatikoihin kaupunkiviljelynäyttelyn, jossa sai tutustua muun muassa metsäpuutarhaan ja kaupunkiniittyihin. (Kuva: Kaisa Viitamäki)
Kuka? Luomupuutarhuri ja sosiaalityön opiskelija Kaisa Viitamäki perusti Hörbs-yrityksensä auttamaan kaupunkilaisia löytämään viljelyinnostuksen.
Mitä? Viitamäki järjestää kursseja, joilla hän jakaa viljelyvinkkien lisäksi tietoa siitä, miten puutarhurointi ja tietyt kasvit lisäävät niin ihmisten kuin muunkin luonnon hyvinvointia. Hän asuu itse Helsingin ulkopuolella, mutta tekee töitä Helsingin vihertämisen eteen.
Visio: Tulevaisuudessa kaupunkilainen ei näe itseään erillisenä osana luonnosta. “Kaupunki olisi täynnä metsäpuutarhoja ja yhteisöviljelmiä, joissa kasvatetaan lähiruokaa ja rohtoja sekä voimaannutaan puutarhatöistä ja yhteisön tuesta.”
💆♀️ Puutarhaterapiasta tulevaisuuden ammatti. Viitamäki haaveilee työskentelevänsä tulevaisuudessa puutarhaterapeuttina, jossa voisi yhdistää luomupuutarhurin ammattinsa hoivatyöhön.
“Puutarhatoiminnan on todistettu parantavan ihmisten elämänlaatua aina hyvän mielen lisääntymisestä siihen, että tuntee itsensä tarpeelliseksi.”
🥕 Yhteisöpuutarhoja sairaaloiden pihoille. Kaupunkien ja taloyhtiöiden pitäisi tunnistaa yhteisöpuutarhojen merkitys osallisuudelle ja biodiversiteetille.
“Niitä voisi pystyttää kaupungin tyhjille tonteille ja korttelipihoille, mutta myös osaksi koulujen ja sote-palveluiden toimintaa kuten vaikka nuorisokotien ja sairaaloiden yhteyteen.”
pölyttäjäkatoa torjuva Töölönlahden puiston kaupunkiniitty
stressistä palauttavaa metsää on heti keskustan ulkopuolella
trooppiseen Talvipuutarhaan pääsee ilmaiseksi nautiskelemaan
📚❗Päätoimittajan lukuvinkki:
Korttelipihat takaisin! -asukasliike on tuottanut oppaan, joka kannustaa taloyhtiöitä muuttamaan asfalttiset sisäpihansa asukkaiden rakastamiksi vihreiksi keitaiksi. Vihreistä korttelipihoista hyötyvät pörriäiset, ilmanlaatu ja asukkaat itse, kun viihtyisyys lisääntyy ja asuntojen arvo nousee.
Korttelipiha sadan vuoden takaa Eirasta. (Kuva: Omar El Mrabt / Helsingin kaupunki)
Kaupallinen yhteistyö: Helsingin kaupunki
Ilmasto-ohjelma uusiksi: kaupunki keskittyy suuriin tekoihin – “Kuluttajavalinnoilla homma ei ratkea”
Tausta. Helsinki pyrkii hiilineutraaliksi 2030 mennessä. Kaupungin suurimmat suorat päästölähteet:
lämmitys n. 60 %
liikenne n. 24 %
sähkön tuotanto n. 13 %
muu (teollisuus, jätehuolto jne.) n. 3 %
Kaupunki hyväksyi uuden ilmasto-ohjelman elokuussa. Siinä keskitytään erityisesti lämmitykseen ja liikenteeseen, joissa on suurin säästöpotentiaali.
Helsingin päästövähennysohjelman johtaja Kaisa-Reeta Koskinen: “Aiemmin keskityttiin turhan paljon pieniin, lähinnä symbolisiin tekoihin, kuten vaikkapa kaupunkiviljelyn edistämiseen. Kuluttajavalinnoilla homma ei kuitenkaan ratkea.”
“Kaupunki ei voi tarjota rahallista tukea energiaremontteihin, mutta kaupungilta voi kutsua asiantuntijan ilmaiseksi vaikkapa yhtiökokoukseen”, kertoo Kaisa-Reeta Koskinen (Kuva: Helsingin kaupunki / Wilma Hurskainen)
Suuret linjat. Käytännön päästövähennyksiin tähtäävät toimenpiteet tehdään pitkälti kaupunkiympäristön toimialalla. “Kaikki kaupungin toimitilat ja rakennukset ovat kaupunkiympäristön alla, samaten liikennesuunnittelu.”
Lämmitys. Periaate kaupungin kiinteistöissä: “Jokainen remontti on energiaremontti.”
Kaikkiin uusiin ja remontoitaviin kohteisiin asennetaan aurinkopaneelit.
Uudet rakennukset suunnitellaan vähintään 30 % energiatehokkaammaksi kuin laki vaatii. Jokaisessa remontissa energiatehokkuus paranee kolmanneksen.
Lämpöpumppu on pääasiallinen lämmitysjärjestelmä uusissa rakennuksissa.
Taloyhtiöille kaupunki tarjoaa ilmaista energianeuvontaa kymmenen hengen insinööritiimin voimin.
“Kaupunki ei voi tarjota rahallista tukea energiaremontteihin, mutta kaupungilta voi kutsua asiantuntijan ilmaiseksi vaikkapa yhtiökokoukseen.”
Liikenne. Tavoitteena on tehdä yksityisautottomasta liikkumisesta kätevin, helpoin ja nopein tapa liikkua kaupungissa. “Käytännössä se tarkoittaa, että autolla lähtemisestä on tehtävä aiempaa vaikeampaa, mutta samaan aikaan pitää kehittää kaikkia muita liikkumismuotoja.” Keinoja ovat esimerkiksi:
joukkoliikenteen sujuvuuden kasvattaminen
pyöräilymahdollisuuksien tukeminen eli pyöräteiden lisääminen ja kunnossapito
nopeusrajoitusten pienentäminen
pysäköinnin maksullisuus (asukaspysäköinnin hintaa nostettiin hiljattain)
pitkällä aikavälillä kaupunkirakenteen tiivistäminen ja muokkaaminen tukemaan muita liikkumismuotoja kuin yksityisautoilua.
“Olennaista on huomata, että tavoitteisiin voidaan päästä ja ilmastonmuutosta hidastaa vain tekemällä oikeasti merkittäviä asioita, myös kaupungin tasolla.”
2/5 Ei vain siirrellä uppoavan Titanicin kansituoleja
Asuminen on suurin yksittäinen päästöjen aiheuttaja: keskimäärin kolmasosa hiilijalanjäljestämme syntyy asumisesta. Asumisessa suurimmat päästöt syntyvät lämmityksestä ja sähkön kulutuksesta.
Mitä kaupunki voi tehdä? Hyvä kaupunki tukee kaupunkilaisen hiiliviisaita valintoja. Erinomaisessa kaupungissa hiiliviisaus on näkymätöntä, leivottu sisään kaupungin kaikkeen toimintaan.
Decarbon-Home-hankkeessa edistetään tulevaisuuden asumisen ja rakentamisen kestävyysmurrosta tutkimalla muun muassa puurakentamista ja kodin kestäviä energiaratkaisuja. Hankkeessa on mukana tutkijoita Helsingin yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta, Luonnonvarakeskuksesta, Vaasan yliopistosta ja Tallinnan teknillisestä yliopistosta.
Vesa Kannisen mukaan puu täyttää rakennusmateriaalina niin paljon vähähiilisyysvaatimuksia, että muiden materiaalien on tällä hetkellä vaikea päihittää sitä. (Kuva: Vesa Kanninen)
Hankkeen koordinaattori Vesa Kanninen nostaa esiin kolme näkökulmaa hiiliviisaaseen asumiseen:
1. Maankäyttö ja suunnittelu. Tiiviys ei ole hopealuoti, vaan hiiliviisaus on monen asian summa.
Olennaista on esimerkiksi, mihin ja miten rakennetaan, millaisia energiaratkaisuja tehdään ja miten kaupunkilaisten liikkuminen on mahdollistettu.
Hiiliviisainta on rakentaa joukkoliikenteen varaan sinne, minne on jo rakennettu. ➡️ Joukkoliikenteen osuutta täytyy edelleen kasvattaa, ja tarpeetonta autoliikennettä pitää saada pois kaupungista.
Asfalttiparkkipaikkojen tilalle tarvitaan vettä läpäiseviä pintoja ja kaupunkivihreää.
2. Materiaalit ja markkinat. Puu on hiiliviisaimpia käytössä olevia rakennusmateriaaleja, mutta sillä on vielä matkaa rakennusteollisuuden materiaalien valtavirtaan.
“Vaikka asukkaiden kokemukset puukerrostaloista ovat hyvinkin positiivisia, on niiden toteuttamisen raami rakennuttajalle taloudellisesti tiukka.”
Hintataso määräytyy suosimaan totuttua rakennustapaa eli betonirakentamista. Betonia osataan käyttää, sitä on tarjolla ja siihen on valmiit prosessit. ➡️ Kynnys käyttää puuta rakennusmateriaalina on korkea, vaikka Helsingin kaupunki pyrkii edistämään puun käyttöä kaavoitusmääräyksin ja omassa asuntotuotannossaan.
“Puun käytön lisäksi tärkeää on materiaalitehokkuuden parantaminen, jottei vain siirrellä jo uppoavan Titanicin kansituoleja."
3.Oikeudenmukaisuus. Mahdollisuudessa tehdä hiiliviisaita asumisratkaisuja on alueellisia eroja.
Jo kymmenen kilometriä keskustasta ilmastoviisaalle uudisrakentamiselle on vaikeampi löytää toteuttajia.
Energiaremontit vanhaan rakennuskantaan ovat hintavia, ja niitä tehdään vähemmän Helsingin edullisimmilla postinumeroalueilla. Remontit nostavat vuokra-asujien vuokria ja omistajien asuntojen arvoa.
Kaupunki hyötyy keskusta-alueiden rakentamisesta välillisesti jopa satoja miljoonia euroja. Tehdäänkö riittävästi ja oikeita asioita esikaupunkialueiden hyväksi? ➡️ “Miten resurssit kohdistetaan siten, että mahdollisimman monien kaupunkilaisten elämänlaatu paranee, kun siirrytään vähähiilisempään tulevaisuuteen?"
Kaupallinen yhteistyö: Helsingin kaupunki
Yksittäisen kaupunkilaisen suurin ilmastoteko on suun avaaminen yhtiökokouksessa
Kaupungin organisaation toimenpiteillä on suuri vaikutus päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa, mutta kaupunkilaistenkaan ei ole syytä jäädä toimettomiksi.
Helsingin päästövähennysohjelman johtaja Kaisa-Reeta Koskinen: “Kaupunkilaiset osallistuvat parhaiten siten, että he tukevat poliittisia päätöksiä, joilla vähennyksiä saadaan aikaan.”
Energiaremontilla on painoa. “Yksittäiselle ihmiselle tehokkain tapa vaikuttaa on ehdottaa energiaremonttia taloyhtiölleen tai toteuttaa sellainen omakotitalossaan.”
Pienempiä tekojakaan ei tarvitse unohtaa, mutta niillä ei ongelmaa isossa kuvassa ratkaista.
“Itsekin lajittelen tarkasti jätteeni ja vältän muovipussien käyttöä, mutta en kuvittele, että niillä asia ratkeaa. Kannattaa keskittyä siihen, mikä oikeasti on vaikuttavinta, eli systeemitason muutoksen tukemiseen.”
Tavoitteet realismia. Hiilineutraalius tarkoittaa pyrkimystä siihen, ettei Helsingin toiminta aiheuta ilmaston lämpenemistä.
Käytännössä päästöjä pyritään vähentämään 80 % vuoden 1990 tasosta.
“Meidän pitää kiriä vielä. Se tarkoittaa tiukkaa tekemistä, mutta on aivan realistista, että Helsinki pääsee tavoitteeseen.”
Kaupungeilla suuri merkitys.
Valtioiden tasolla sopimusten aikaansaaminen on hidasta myös ilmastoasioissa.
Kaupungeilla on Koskisen mukaan ketterämpinä toimijoina myös erilainen vastuu.
“Meidän ratkaisujamme voidaan jakaa myös muille, kaikkien ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan. Meillä on kykyä ja osaamista ja siten myös suuri vastuu päästöjen vähentämisessä.”
3/5 Puurakentaminen Helsingissä
Vuonna 2021 valmistuneeseen Jätkäsaaren Wood City -kortteliin kuuluu Supercellin pääkonttorin lisäksi kaksi puista asuinkerrostaloa, hotelli ja parkkihalli. 8-kerroksinen toimistotalo on käytetyn puun määrällä mitattuna Suomen suurin puinen toimistotalo. (Kuva: Darya Belaya)
Mistä on kyse?
Kunnat näkevät puurakentamisen tärkeänä keinona vähentää alueellisia päästöjä ja hillitä ilmastonmuutosta.
Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman (2016–2023) tavoitteena on, että vuonna 2025 noin joka toinen julkinen uudisrakennus ja asuinrakennus rakennetaan puusta.
Vaikka puurakentamisen suosio kasvaa, Suomi ei ole ollut puurakentamisen mallimaa. Kasvun esteitä ovat olleet tiukka sääntely, ennakkoluulot ja laajamittaisen rakentamisen betonia suosivat perinteet, kaavat ja prosessit.
Tilanne Helsingissä:
Helsingin hiilineutraaliustavoitetta aikaistettiin viime vuonna vuodesta 2035 vuoteen 2030. Puurakentamisen osuutta kaikesta rakentamisesta kasvatetaan vuosittain, mutta tarkkoja tavoitelukuja ei ole asetettu.
Kaupunki on kehittänyt uuden helposti monistettavan puisen mallikerrostalon, joka sopii täydennysrakentamiseen erilaisiin maastoihin. Se tuottaa noin 40 prosenttia pienemmän hiilijalanjäljen vastaavaan betonikerrostaloon verrattuna.
Puukerrostaloalueita rakennetaan parhaillaan tai lähitulevaisuudessa Helsingissä Honkasuolle, Myllypuron Karhukalliolle, Hermanninrantaan, Kumpulanmäelle ja Pasilan Postipuistoon.
Helsinkiin on rakennettu 2000-luvulla 43 hissillistä puukerrostaloa, mikä on eniten pääkaupunkiseudun kunnista. Vuonna 2007 rakennetut opiskelija-asunnot istuvat Kumpulan ja Toukolan puutaloalueille. (Kuva: Kimmo Räisänen)
Miksi juuri puu?
Uusiutuvuus. Puu on ainoa rakennusmateriaali, joka uusiutuu luonnollisesti rakennuksen elinkaaren aikana.
Terveysvaikutukset. Puurakennuksilla on todettu olevan niiden pitkäaikaisille käyttäjille terveysvaikutuksia, erityisesti sairaalaympäristöissä. Puurakennukset hengittävät, ja kuormittavan melun määrä on sisätiloissa pienempi kuin muissa materiaaleissa.
Rakentamisen nopeus. Puu sopii Helsingin täydennysrakentamiseen rakentamisen nopeuden ansiosta.
Helsingin biennaalia varten vuonna 2020 rakennettu paviljonki Lyypekinlaiturilla on väliaikainen ja siirrettävä rakennus. Katoksen päälle pääsee kävelemään, ja suojassa katoksen alla voi odotella veneliikennettä. Paviljongin on suunnitellut Verstas Arkkitehdit. (Kuva: Darya Belaya)
4/5 Hermanninrannasta Helsingin suurin uusi puukaupunginosa
Mistä on kyse? Kyläsaaren ja Kalasataman väliin rakentuvasta Hermanninrannan asuinalueesta tulee kerrosneliöittäin mitattuna Helsingin suurin uusi puukaupunginosa.
Miten? Hermanninrannan kaava on poikkeuksellinen.
Kaava määrää, että noin puolet uusien kortteleiden rakennuksista pitää olla rungoltaan puurakenteisia. Julkisivut ovat pääosin puuta tai tiilimuurausta.
Loppujenkin kortteleista on täytettävä vähähiilisyysmääräys, mutta kaava ei määrittele rungossa käytettyä materiaalia. Tavoitteena on haastaa rakennusteollisuuden toimijat kehittämään puun lisäksi muitakin vähähiilisiä materiaaleja ja ratkaisuja.
Janni Backberg muistuttaa, että puun käyttö pitää suunnitella sijainnin mukaan. Ilmastollisesti haastavimmissa kohteissa, esimerkiksi merenrannassa, puujulkisivu ei ole välttämättä paras ratkaisu. (Kuva: Janni Backberg)
Hermanninrannan asemakaavoituksen arkkitehti Janni Backberg: “On tosi tärkeää, että viesti puurakentamisen tahtotilasta tulee kaupungilta hyvin varhaisessa vaiheessa jo asemakaavassa, jotta puualan toimijat ja rakennuttajat voivat tehdä investointipäätöksiä tulevaisuuden rakentamista varten.”
Laajamittainen puurakentaminen on kaikille uutta. Onnistuminen vaatii toimijoilta yhteistyötä.
Helsingissä viesti on mennyt hyvin perille. Rakennuttajat varautuvat puurakentamiseen pystyäkseen toimimaan uudenlaisessa kentässä. “He ovat hyvin tietoisia niistä ilmastotavoitteista, joihin kaupunkisuunnittelussa pyrimme.”
Milloin? Hermanninrannan esirakentaminen käynnistynee vuonna 2024 ja rakennusten rakentaminen vuonna 2026. Ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan alueen eteläosiin aikaisintaan vuoden 2028 kieppeillä.
Hermanninranta tukee ilmastoystävällistä kaupunkiasumista. Joukkoliikenne, kävely- ja pyöräyhteydet ovat hyvät, mikä tukee autotonta kaupunkielämää. Sadevedet ohjataan sisäpihoille istutuksille, ja lähipalvelut löytyvät rakennusten kivijaloista. (Kuva: Kaupunkiympäristön toimiala)
5/5 Loppuvuoden menovinkit
Nyt saa jo hävitä joulukuplaan. Nämä perinteiset joulumenot pitävät yllä hyvää tunnelmaa pimenevissä illoissa.
Tuomaan Markkinat Senaatintorilla. (Kuva: Jussi Hellsten / Helsingin kaupunki)
Aleksanterinkadun joulunavaus ja jouluparaati, lauantai 19.11. Aleksanterinkadun jouluvalot sytytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1949, kun keskustan kauppiaat halusivat ilahduttaa raskaista sotavuosista toipuvia kaupunkilaisia. Jouluvalojen odotetaan jälleen piristävän keskustan elinvoimaa ja kauppaa.
Suomenlinnan joulunavaus, 26.11. Suomenlinnan tunnelmallisilta mukulakivikaduilta löytyy varmasti joulutunnelma. Koko perhe voi seikkailla Linnoitustontun reitillä ympäri linnoitusta.
Talvisirkus Ilo, 5.12.–29.1. Nykyaikaisessa sirkuksessa yhdistyy elävä musiikki, sirkustaide ja videoteknologia. Tanssin talo.
Seurasaaren joulupolku, 11.12. Perinteinen koko perheen joulupolku järjestetään taas muutaman vuoden tauon jälkeen.
Ylioppilaskunnan joulukonsertit, 3.12., 9.12., 11.12., 13.12., 17.12. Tähän konserttiin on hyvä lopettaa joulun touhottaminen ja rentoutua. Frakkipukuiset mieslaulajat muistuttavat, mistä joulussa on kyse. 11 konserttia helsinkiläisissä kirkoissa.
Joulutorit ja -myyjäiset:Ornamon joulutori (25.–27.11., Kauppakeskus Redi), TOKYOn joulumyyjäiset (25.–27.11. Aalto-yliopisto, Otaniemi, Väre-talo), Tuomaan Markkinat (1.12.–22.12., Senaatintori), Design Districtin joulumarkkinat (11.12., Vanha ylioppilastalo), Vanhan joulutori (15.–22.12., Vanha ylioppilastalo), Teurastamon joulumarkkinat, 19–20.12.
Ja lopuksi mennyttä Helsinkiä
Upouusia puutaloja työväelle Käpylässä 1920-luvulla. Puu valittiin aikoinaan rakennusmateriaaliksi, koska rakennuskustannukset haluttiin pitää kohtuullisina. Kuva on otettu Nyyrikintieltä, taustalla näkyy Akseli Toivosen kenttä. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)
