Lähiö-sanalla on jos ei nyt huono, niin ainakin vähän nuhjuinen kaiku. Useimmiten lähiöt nousevat julkisuudessa esiin ongelmien kautta: puhutaan yksipuolisesta väestörakenteesta, turvattomasta ympäristöstä ja kouluista, joita kartellaan.
Todellisuus on kuitenkin monipuolisempi. Monesti asukkaat arvostavat asuinympäristöään ja pitävät sitä mainettaan parempana. Kaikki lähiöt eivät myöskään ole samasta muotista.
Miltä lähiöiden tilanne näyttää tarkemmin katsottuna ja miten lähiöitä kehitetään niin, että myös asukkaiden ääni pääsee kuuluviin? Näistä teemoista kertovat uutiskirjeessä professori Mari Vaattovaara, ympäristöministeriön Jaana Nevalainen ja Tampereen kaupungin Henna Kuitunen.
Raideliikenne on noussut suosituksi keinoksi vähentää liikenteen päästöjä ja vauhdittaa kaupunkikehitystä. Metrosta, ratikoista ja tunnin junista intoillaan vahvasti, mutta ilmassa on merkkejä myös arkisen ja ei-niin-seksikkään lähijunaliikenteen uudesta noususta.
Lähijunien mahdollisuuksista, plussista ja miinuksista kertovat uutiskirjeessä Tampereen apulaispormestari Aleksi Jäntti, HSL:n liikennejohtaja Johanna Wallin ja Suomen Lähijunat Oy:n raideliikenneasiantuntija Antero Alku.
Kaupungistuminen-uutiskirje numero 2 käsittelee uutta kaavoitus- ja rakentamislakiesitystä, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Vantaan Ritva Viljanen ja Turun Ville Valkonen eivät löydä esityksestä juuri mitään hyvää kaupunkikehittämisen näkökulmasta. Mitä vastaa ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski?
Ihkaensimmäisessä MustRead Kaupungistuminen -uutiskirjeessä pohditaan, miksi yksityisautoilu on niin intohimoja herättävä kysymys. Suurten kaupunkien johto suhtautuu liikkumisvaihtoehtoihin kuitenkin pragmaattisemmin, samoin tutkijat.
Näkökulmia keskusteluun: Anni Sinnemäki ja Helsingin keskustan elinvoima, Jukka Mäkelä ja Espoon verkostokaupunki, Mikko Nurminen ja Tampereen ratikkaprojekti, professori Marketta Kyttä ja kaupungin heimojen liikkumiskäytännöt sekä FCG:n Jani Päiväsen vinkit kävelyn edistämiseen.
