Kuntien rooli kulttuurin rahoittajana kasvaa, kun valtio leikkaa
Ida Martela | 2.4.2025 | #11
Kulttuurikentällä odotetaan hermostunein tunnelmin Opetus ja kulttuuriministeriön (OKM) hallinnonalaan ensi vuonna kohdistuvien leikkausten tarkempaa kohdentumista. Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) on luvannut julkistaa tiedot vielä ennen kesää.
Valtion tuen pienentyessä kuntien rooli kulttuurin rahoituksessa korostuu. Mutta löytyykö kunnista resursseja ja halua paikkaamaan valtion tekemien leikkausten aiheuttamaa lovea? Entä miten tämä näkyy kuntavaalikentällä?
Jututimme leikkauksista ja kuntien kulttuuripolitiikasta Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytöstä sekä Turun kaupungin kulttuurijohtaja Anu Laitilaa.
Vaaliuurnilla tavataan!
Roger Wessmanin Talouspolitiikka ja muut MustReadin laatusisällöt organisaatiollesi
1/5 ISO KUVA: Uudet kulttuurileikkaukset julki vaalien jälkeen
Lähtökohta: Hallitus on aikaistanut päätöstään OKM:n ensi vuoden leikkauksista. Tiedot 75 miljoonan euron säästöjen kohdentumisesta julkistetaan vielä tämän kevään aikana.
Pelko: Kulttuurin osuus viime vuoden leikkauksista oli pelättyä pienempi, yhteensä 17,4 miljoonaa euroa. Alalla pelätäänkin tämän vuoden leikkausten kohdistuvan ennen kaikkea kulttuuriin.
Katse kuntiin: Kun valtio leikkaa taiteesta ja kulttuurista, kuntien rooli rahoittajana kasvaa. Kulttuuripalveluiden rahoittaminen on myös entistä merkittävämpi osa kuntien lakisääteisiä tehtäviä, kun vastuu sote-palveluiden järjestämisestä siirtyi kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.
Kuntien vuosittaisista kulttuurimenoista valtion rahoitus kattaa alle viidenneksen.
👉 Helsingin ratkaisu: Helsinki paikkaa kulttuurin valtionrahoituksen leikkauksia kasvattamalla kulttuuritoimijoiden avustuksia. Vuonna 2025 kaupunki jakaa kulttuuriin 21,2 miljoonaa euroa, mikä on 2,5 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän.
Mutta: Helsinki painii omassa liigassaan. Muilla kunnilla ei ole vastaavia taloudellisia resursseja leikkausten kompensointiin.
Kokoaan merkittävämpi: Kulttuuripalvelut muodostavat vain noin 2,4 prosenttia kuntien menoista, mutta kuuluvat kuntalaisten suosituimpiin palveluihin.
Vuoden 2024 Kuntaliiton teettämän Kuntalaistutkimuksen mukaan kuntalaisista
📚 kirjastopalveluita oli käyttänyt 66%
🎭 kulttuuripalveluita oli käyttänyt 55%
⚽ liikuntapalveluita oli käyttänyt 55%
Ylivoimaisesti tyytyväisimpiä kuntalaiset olivat kirjastopalveluihin, joiden hoito ja saavutettavuus saivat kiitosta kaikenkokoisissa kunnissa ja kaikenikäisiltä.
Kaupallinen yhteistyö: Taideyliopisto
Taide ja kulttuuri ovat elinehtoja kunnille, jotka haluavat olla enemmän kuin pelkkä sijainti kartalla
Kulttuuri houkuttelee yrityksiä, matkailijoita ja uusia asukkaita, mikä tukee alueiden kasvua ja taloudellista toimeliaisuutta, Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén muistuttaa. (Kuva: Veikko Kähkönen)
Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén: "Kunnat ja hyvinvointialueet rakentavat tulevaisuuttaan aikana, jolloin yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja elinvoiman vahvistaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa taiteella ja kulttuurilla on keskeinen rooli."
Tausta: Kulttuurin valtionrahoituksen leikkaukset uhkaavat heikentää taide- ja kulttuuripalveluiden saavutettavuutta. Siksi kuntien merkittävä rooli kulttuurialan kokonaisrahoituksessa korostuu entisestään.
Fakta: Kulttuurin rahoitus on investointi kuntien elinvoimaan ja maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.
Kuntaliiton (2024) mukaan kulttuuri
lisää alueellista vetovoimaa,
edistää hyvinvointia ja
tuo kuntatalouteen suoria ja epäsuoria hyötyjä.
Fakta: Luovien alojen liikevaihto oli Suomessa vuonna 2022 noin 14 miljardia euroa, VTT:n laatiman tilannekuvan mukaan.
1) Kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjillä on nyt entistä suurempi vastuu turvata taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuus paikallisesti.
Taide ja kulttuuri ovat elinehtoja kunnille ja hyvinvointialueille, jotka haluavat olla enemmän kuin pelkkä sijainti kartalla.
2) Taide- ja kulttuurikasvatuksen tulee olla kaikkien lasten ja nuorten ulottuvilla.
Kaarlo Hildén: "On tärkeää varmistaa, että jokaisessa kunnassa laaditaan kulttuurikasvatussuunnitelma, joka turvaa taidekasvatuksen osaksi varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Taide antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden ilmaista itseään, kehittää luovuuttaan ja vahvistaa identiteettiään."
3) Taide ja kulttuuri tulee tunnistaa elinvoimaisuuden ja työllisyyden moottoreina.
"Kulttuuri houkuttelee yrityksiä, matkailijoita ja uusia asukkaita, mikä tukee alueiden kasvua ja taloudellista toimeliaisuutta. Kulttuuritapahtumat eivät ainoastaan rikasta paikallista elämää, vaan ne vahvistavat alueiden tunnettuutta ja luovat kestävää talouskasvua."
2/5 Onko Suomella varaa kulttuurittomuuteen?
"Asun itse pienessä kunnassa Viron pohjoisrannikolla ja täällä kulttuuri käsitetään eksistentiaalisena kysymyksenä. Virolaiset ovat kokeneet tilanteen, jossa heidän kulttuurinsa on ollut miehittäjän vasaran alla. Kun oma kulttuuri ei ole enää itsestäänselvyys, sen arvon alkaa ymmärtää", toteaa Ville Hytönen. (Kuva: Heli Sorjonen)
"Jos meillä ei ole varaa kulttuuriin, niin mihin sitten? Onko meillä varaa kulttuurittomuuteen?" kysyy Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen.
Kuka? Syksystä 2022 alkaen Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana toiminut Hytönen on Virossa asuva suomalainen kirjailija ja runoilija, joka oli mukana Orpon hallituksen julkaiseman Kulttuuripoliittisen selonteon valmistelleessa työryhmässä.
Kulttuuripoliittinen selonteko vaarassa jäädä hallituksen kulissiksi
Kulttuuripoliittisessa mainitaan muun muassa seuraavasti:
1️⃣ "Kulttuurin rahoituspohjaa laajennetaan ja monipuolistetaan varmistamaan riittävät resurssit."
Hytönen: "Tämä ei voi tarkoittaa sitä, että valtion vastuu poistetaan ja ala jätetään markkinavoimien varaan."
2️⃣ "Valtio tukee kulttuuria aiempaa vahvemmin ja investoi strategisesti kulttuuri- ja luovien alojen kehittämiseen."
Hytönen: "Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että hallitus on tilannut Kulttuuripoliittisen selonteon seuraavaa hallitusta varten."
Outoudesta piristystä maakuvalle: Muiden pohjoismaiden verrattain paremman maakuvan taustalla on pitkäjänteinen kulttuurin tukeminen. Suomen etu olisi poikkeuksellisen mielenkiintoinen kulttuurinen asema:
Indoeurooppalaisista kielistä poikkeava kielirakenteemme ja kielemme kykenee tuottamaan persoonallista, muista poikkeavaa ajattelua. Se on sekä kilpailuetu että kansallisylpeys.
Meillä on erityislaatuisia kylähulluja, outoja patsaspuistoja ja kansallissankarimme on piispan tappanut juro kirvesmurhaaja. "Olemme aitoja ja kummallisia, ja se on kiinnostavaa."
Suomessa hävetään omaa erikoisuuttamme, vaikka emme voi menestyä kopioimalla muita ja alentumalla maailman valtakulttuurien edessä, vaan tuomalla oman poikkeavuutemme esiin.
Ville Hytösen mukaan kulttuurista säästäminen ei ole pitkällä tähtäimellä kannattavaa.
1️⃣ Menetämme kansainvälistä rahaa
Julkista lisärahoitusta vastaan kulttuuritoimijoiden on mahdollista hankkia myös muuta rahoitusta, kuten EU-tukia. Leikkaukset uhkaavat näitä mahdollisuuksia, jolloin muut maat vievät eurooppalaiset tuet. Tämä kierre kumuloituu tulevaisuudessa.
2️⃣ Säästettävät summat ovat pienet, vaikutukset isot
Kulttuurialan aliresursoidut toimijat ovat toimineet erittäin kustannustehokkaasti.
Kulttuurin ennaltaehkäisevät vaikutukset tuovat säästöjä kalliimmilta sektoreilta: "Kun poliitikko kysyy, leikkaammeko mieluummin vapaasta sivistystyöstä vaiko vanhainkodista, hän ei ehkä ole sisäistänyt, että vapaasta sivistystyöstä leikkaamalla vanhainkotiin tarvitaan hetken päästä enemmän resursseja," Hytönen havainnollistaa.
3️⃣ Seuraava isku voi olla kohtalokas
Moni pitkäaikainen kulttuuritoimija voi joutua lopettamaan toimintansa tämänvuotisten leikkausten myötä, minkä seurauksena
menetämme arvokasta osaamista ja kulttuuriperintöä.
kulttuurinen uusiutumiskykymme ja henkinen kestävyytemme heikkenee.
4/5 Turussa kulttuurin merkitystä ei tarvitse perustella
Kulttuurijohtaja Anu Laitilan mukaan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 vakiinnutti kulttuurin osaksi Turun DNA:ta. (Kuva: Suvi Elo / Turun kaupunki)
Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselytutkimuksen mukaan kaikkein tyytyväisimpiä kunnan kulttuuripalveluiden hoitoon ollaan Turussa. Tämä ei yllättänyt Turun kaupungin kulttuurijohtaja Anu Laitilaa: "Turussa ei tarvitse perustella kulttuurin merkitystä. Tämä liittyy niin asukkaisiin kuin kuntaorganisaatioon."
Kuka? Laitila on kesästä 2023 toiminut Turun kaupungin kulttuurijohtajana. Hän siirtyi tehtävään Keravan kaupungin vapaa-ajan ja hyvinvoinnin toimialajohtajan virasta.
Pääkaupunkivuoden vaikutus: Vuosi 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkina oli Turulle käänteentekevä kokemus.
Se kutsui laajalti mukaan paikallisia yhteisöjä ja yrityksiä.
Loi uskoa kulttuurin mahdollisuuksiin vetovoimatekijänä ja vaikutti osaltaan siihen, että kaupunki investoi 2020-luvulla merkittävästi kulttuuri-infraan.
Saa kaupunkilaiset odottamaan myös vuoden 2029 800-vuotisjuhlaa innolla.
Laitila: "Turku on tällä hetkellä kiinnostavin kaupunki olla kulttuurijohtajana."
Kaupunki käyttää 2020-luvun aikana noin 200 miljoonaa euroa kulttuuri-investointeihin: Taiteen talo, Musiikkitalo Fuuga, Taidemuseo WAM:n peruskorjaus ja laajennus, kulttuurihistoriallisten ja taidekokoelmien Kokoelmakeskus sekä mahdollinen Historian ja tulevaisuuden museo, josta ei ole vielä tehty investointipäätöstä. Lisäksi kaupunki valmistautuu 800-vuotisjuhlaan.
Palvelujen ja toimialojen välinen yhteistyö on poikkeuksellisen sujuvaa.
Sekä kaupungin pormestari Minna Arve että strategiajohtaja Timo Aro ovat kulttuurimyönteisiä ja ymmärtävät sen merkityksen kaupungin veto- ja pitovoimalle.
Kaupallinen yhteistyö: Taideyliopisto
Taiteen ammattilaiset vauhdittavat alueiden hyvinvointia
Lähtökohta: Kestävä kunta tai hyvinvointialue on sellainen, jossa taide ja kulttuuri eivät ole erillisiä sektoreita, vaan kiinteä osa hyvinvointia, elinkeinoelämää ja koulutusta.
Käytännössä: Tämä edellyttää selkeitä sitoumuksia, rahoitusta ja rakenteellista yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Ratkaisu: Taide ja kulttuuri on tuotava osaksi kestävää päätöksentekoa.
Kaarlo Hildén: "Jotta taide ja kulttuuri voivat aidosti tukea kuntien ja hyvinvointialueiden tavoitteita, tarvitaan pitkäjänteistä strategista ajattelua ja rakenteellisia panostuksia. Kulttuurihyvinvoinnin ja taiteen vaikutusten tulee näkyä päätöksenteossa ja budjetoinnissa samalla vakavuudella kuin muidenkin hyvinvointia edistävien toimien."
Yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia taiteen avulla. "Kulttuurihyvinvointi tulee tuoda alueiden terveys- ja hyvinvointistrategioihin. Kunnissa ja hyvinvointialueilla taide ja kulttuuri voivat olla läsnä monin eri tavoin.
Kulttuurilääkärireseptit, taidetoiminta hoivakodeissa ja taideperustaiset terapiamuodot ovat jo osa monien alueiden sosiaali- ja terveyspalveluita.
Taiteen ja taidekasvatuksen ammattilaisille tulee tarjota mahdollisuuksia tehdä työtään eri sektoreilla – esimerkiksi taidekasvattajina, yhteisötaiteilijoina ja taidelähtöisten menetelmien kehittäjinä", Hildén summaa.
Välttämätön osa yhteiskuntaa. Kulttuurirahoituksen pitkäjänteinen tukeminen ja vapaan kentän taiteilijoiden huomioiminen ovat avainasemassa, jotta taide ja kulttuuri voivat olla kaikkien saavutettavissa. Taide ei ole vain lisäarvo, vaan välttämätön osa elinvoimaista yhteiskuntaa. Myös kevään kehysriihessä on varmistettava, että kulttuuri saa ansaitsemansa resurssit, jotta sen positiiviset vaikutukset voivat ulottua laajasti koko yhteiskuntaan.
5/5 Analyysi: Koosta riippumatta kaikki ovat ahtaalla
Kulttuurin asema vaaleissa: Vaikka kunnat ovat kulttuurin suurimpia rahoittajia ja kulttuuripalvelut ovat suosittuja, kulttuuri ei ole noussut merkittäväksi teemaksi kuntavaaleissa.
Leikkausten paineet: Tulevat leikkaukset uhkaavat taloudellisesti ahtaalla olevia kulttuuripalveluita entisestään. Tilanne koskettaa nyt myös suurempia kuntia, jotka voivat myös joutua tekemään rakenteellisia muutoksia kulttuuripalveluiden tarjontaan.
Ratkaisuehdotus: Osa puolueista ehdottaa vastinrahaa, jossa kunnat sitoutuisivat maksamaan kulttuuritoimijoille jokaista yksityistä lahjoitusta kohden vastinetta sovittuun kattoon asti, mikä voisi lievittää alan rahoitusongelmia ja samalla hyödyttää kuntataloutta.
Roger Wessmanin Talouspolitiikka ja muut MustReadin laatusisällöt suoraan sähköpostiisi
