Huoli kulttuurin rahoituksesta roihahti | Ongelmana asenteet ja rakenteet | Piia-Noora Kauppi: Kulttuurileikkauksia ei voi perustella taloudella
Mitä tekee seuraava hallitus?
Heli Koppelo | 29.3.2023 | #1
Tervehdys!
”Kulttuuri on luksuspalvelu, johon tällä hetkellä valitettavasti Suomessa menee liikaa rahaa”, totesi Riikka Purra (ps.) viime viikolla Ylen puheenjohtajatentissä.
Sitä ennen vaalikentillä olikin ollut kulttuurin mentävä aukko, kun sote, koulutusleikkaukset ja turvallisuuskysymykset veivät ilmatilaa keskustelussa, eikä esimerkiksi yhdestäkään merkittävästä vaalikoneesta löytynyt kulttuuriin liittyvää kysymystä.
Mikä on kulttuuripolitiikan ja -talouden tilanne nyt vaalikauden kalkkiviivoilla? Mihin uuden hallituksen pitäisi kiinnittää huomiota? Kysymykseen vastaa kulttuuripolitiikan tutkimuslaitos Cuporen erikoistutkija Sakarias Sokka.
Miltä kulttuurialojen merkitys ja rahoitus puolestaan näyttää talouselämän näkökulmasta? Sitä kommentoi finanssialan konkari Piia-Noora Kauppi.
Kirjeen lukuaika on neljä minuuttia.
Jännityksentäyteistä vaaliviikkoa!
1/5 Iso kuva 🌏
Tavoite: Hallitusohjelmassa tavoitteena oli nostaa OKM:n taiteen ja kulttuurin budjettiosuus pitkällä aikavälillä yhteen prosenttiin valtion vuosibudjetista.
Nyt OKM:n niin sanotun taiteen ja kulttuurin budjettiluokan rahoitusosuus on selvästi alle tavoitteen, noin 0,75–0,8 prosenttia laskentavasta riippuen.
Tason nostaminen yhteen prosenttiin tarkoittaisi yli 200 miljoonan euron lisäystä.
Vertailu: Tilastokeskuksen mukaan kulttuurialan osuus bkt:sta on Suomessa vain noin 3 prosenttia, kun EU-maiden keskiarvo on 4,4 prosenttia.
Koronatukia lukuun ottamatta taiteen ja kulttuurin tuki on pysynyt pitkään melko samalla tasolla.
Taloustutkimuksen mukaan taiteen ja kulttuurin valtionrahoitus on kokonaisuudessaan noin 1,2 miljardia euroa (2019) ja tuotos eli tuotettujen palvelujen rahallinen arvo noin 13 miljardia euroa vuodessa.
Ala työllistää yhteensä yli 120 000 työntekijää. Määrä laski koronavuosina.
Puolueiden näkemykset: Vaaliohjelmissa kulttuuri on noussut teemaksi painavimmin puoluekentän vasemmalla laidalla, erityisesti vasemmistoliiton ohjelmassa. Eduskuntapuolueista vain perussuomalaiset ovat kritisoineet kulttuurin määrärahoja näkyvästi.
2/5 Valtio rahoittaa isoimman siivun 💶
Valtion toimijoista opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on suurin rahoittaja.Suurimmat rahat menevät esittävälle taiteelle ja kulttuuriperinnölle, kuten museoille. Lisäksi kulttuuria tukevat valtiolla
liikenne- ja viestintäministeriö: Yleisradio Oy
valtiovarainministeriö: kuntien peruspalveluiden valtionosuudet, muun muassa kirjastot ja taiteen perusopetus
työ- ja elinkeinoministeriö: luovat alat (Business Finland)
sosiaali- ja terveysministeriö: rahoittaa kulttuurin hyvinvointivaikutuksia
ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö: esimerkiksi kulttuuriympäristöt ja maaseudun kulttuurielämä
ulkoministeriö ja oikeusministeriö: rahoittaa muun muassa Suomen ulkomaisia kulttuuri-instituutteja ja kehitysyhteistyön kulttuurihankkeita
puolustusministeriö: sotilasmusiikkia ja alansa museotoimintaa.
Lähtökohta: Seuraava hallitus karsii menoja.
Valtiovarainministeriön mukaan ensi vaalikaudella julkista taloutta pitää sopeuttaa jopa kuuden miljardin euron edestä.
Myös kulttuurileikkaukset olivat mukana valtiovarainministeriön leikkauslistassa.
Veikkauksen kulttuurille korvamerkityt tuotot ovat olleet merkittävä osa kulttuurin rahoitusta. Vuodesta 2024 rahapelitoiminnan tuotot siirtyvät osaksi valtion yleiskatteellista budjettia.
3/5 Tutkija: Poliittinen rohkeus puuttuu 🏹
Kuka? Erikoistutkija Sakarias Sokka kulttuuripolitiikan tutkimuslaitoksesta Cuporesta. Sokka tutkii valtion taide- ja kulttuurirahoitusta, vaikuttavuutta sekä taide- ja taiteilijapolitiikkaa.
Fakta: Isossa kuvassa kulttuurin valtiollinen rahoitus on pysynyt tasaisena koko 2000-luvun.
”Uudistukset ja viilaukset ovat lopulta olleet hyvin pieniä ja teknokraattisia. Merkittävämpää kehittämistä ja uudistumista ei ole tapahtunut koko 2000-luvulla sen puoleen rahoituksen kuin rakenteidenkaan suhteen.”
Mikä tässä mättää?
1) Asenteet: Kulttuuri nähdään vain menoeränä.
”Kulttuurin rahoituksessa on kyse arvoista ja poliittisista valinnoista. Tarvitaan syvällisempää keskustelua siitä, mikä on Suomessa kulttuurin ja luovien alojen suhteen yhteinen, poikkihallinnollinen suunta ja tavoite. Nyt puuttuu jopa yhteiset määritelmät sille, mitä vaikkapa luovilla aloilla tarkoitetaan.”
2) Rakenteet: Poliitikot arastelevat puuttumista.
”On hämmästyttävää, miten vähän eri hallinnonalat tekevät yhteistyötä. Jokainen leikkii omalla hiekkalaatikollaan. Vaatisi poliittista rohkeutta lähteä aidosti uudistamaan järjestelmää. Epäilen, että sitä löytyy seuraavaltakaan hallitukselta.”
Esimerkkejä hallinnollisista puutteista:
Kulttuurin valtionosuudet jakaantuvat VM:n ja OKM:n kesken. Niiden keskittäminen OKM:lle helpottaisi kulttuurirahoituksen seurantaa ja kokonaiskoordinaatioita.
OKM rahoittaa kulttuurin ”alkutuotantoa”, kuten alueellisia kulttuurilaitoksia, TEM taas luovien alojen kasvuhakuisia ja ulkomaille tähtääviä yrityksiä.
➡️ Näiden väliin jää suuri määrä pienituloisia itsensä työllistäjiä, jotka huolehtivat omasta toimeentulostaan erilaisilla projekti- ja pätkätöillä sekä apurahoilla.
Ratkaisisivatko budjettilisäykset kulttuurialan ahdingon? Eivät sellaisenaan.
”Julkista rahoitusta on käytännössä aina tarjolla tarvetta ja kysyntää vähemmän. Ilman rakenteellisia uudistuksia ja eri ministeriöiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota mikään olennainen ei muutu. Ylipäätään kulttuuribudjetti ei ole niin suuri, että sitä leikkaamalla ratkaistaisiin talouskriisi, päinvastoin leikkaukset voivat haitata sitä.”
4/5 Piia-Noora Kauppi: Taloudella kulttuurileikkauksia ei voi perustella ✂️
Kuka? Piia-Noora Kauppi toimi 13 vuotta Finanssialan toimitusjohtajana. Lisäksi hän on entinen europarlamentaarikko (kok.) ja kilpatanssija. Kauppi on nykyisin konsulttiyritys Odgers Berndtsonin osakas ja muun muassa SOS-Lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtaja.
Pitäisikö kulttuuria tukea enemmän vai vähemmän?
”Ehdottomasti enemmän. Täysi markkinaehtoisuus eli toiminta ilman yhteiskunnan tukia ei ole mikään ratkaisu.”
Miksi?
Kulttuuri on tärkeä paitsi kotimaisen elinkeinoelämän, kuten bkt:n ja työllisyyden, näkökulmasta, myös vientituotteena.
Esimerkiksi Ruotsin kulttuurituotteiden vienti oli vuonna 2021 noin 690 miljoonaa euroa, kun Suomen vastaava luku oli vain 76 miljoonaa. Ruotsissa vienti myös kasvoi pandemia-aikana toisin kuin Suomessa.
”On tärkeää, että pystymme kasvattamaan kulttuurin ja luovien alojen osuutta Suomen kansantaloudesta. Erityisesti Suomessa on vähän sellaisia hyödykkeitä, joita voimme tuottaa maailman markkinoille ilman, että etäisyydet ja pieni väkiluku asettavat rajoituksia.”
Kaksi pointtia bisnesnäkökulmasta:
1) Innovaatioita luova osaaminen ei synny tyhjästä.
”Suomalaisten tärkein pääoma on korvien välissä. Luovien alojen osaaminen ja ylipäätään hyvinvointi pohjustetaan ruohonjuuritason kulttuuritoiminnassa taideopetuksesta ja -harrastuksista alkaen.”
2) Kulttuurin yksityiset kulutusmenot laskivat korona-aikana.
”Kannustan suomalaisia valistuneiksi ja aktiivisiksi kulttuuripalvelujen kuluttajiksi: käymään konserteissa, ostamaan taidetta ja kirjoja, suosimaan suomalaista. Kulttuurielämyksistä kannattaa maksaa niin kuin kaikista palveluista.”
5/5 Johtopäätökset: Vain teot puuttuvat 👨🏼🎨
Kulttuurin rahoituksesta puhutaan jokaisten vaalien alla, mutta teot ovat jääneet pieniksi. Puolueilla ei vaikuta olevan edes yhteistä käsitystä siitä, mistä puhutaan, kun puhutaan kulttuurista ja luovista aloista.
Hallitusohjelmassa mainittu OKM:n kulttuuribudjetin nostaminen prosenttiin tarkoittaisi yli 200 miljoonan euron lisäystä. Se lienee epärealistinen tavoite seuraavalle hallitukselle, joka joutuu sopeuttamaan taloutta miljardien edestä.
Ongelma on myös se, ettei kulttuuria edelleenkään tunnisteta elinkeinoksi. Vuonna 2021 kulttuurialalla työskentelevistä 27 prosenttia oli yrittäjiä, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin muissa ammateissa. Heidän asemaansa ei ole saatu parannettua aiemmista lupauksista huolimatta.
Painetta kuvioon tuo myös se, että yleisön kiinnostus muuttuu, ja globaalit kulttuurin ja viihteen toimijat vievät yhä suuremman siivun kotitalouksien kulttuurikulutuksesta.
Iso kysymys on, löytyykö seuraavaltakaan hallitukselta rohkeutta ja liikkumatilaa käydä syvällisempää kulttuurikeskustelua ja aidosti uudistaa järjestelmää.
Kiitos, että luit kirjeen!
Jos haluat kommentoida kirjettä tai kertoa, mistä meidän tulisi seuraavaksi kirjoittaa, voit vastata tähän kirjeeseen sähköpostitse. Seuraava 4minread Kulttuuri ilmestyy toukokuussa.
Valoisaa kevään jatkoa!
Tämän sisällön mahdollistaa Taiteen edistämiskeskus.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.