1/5 🌏 Iso kuva

Kuntien kulttuuritoimi on noin miljardin euron kokonaisuus:

• Valtionosuudet kattavat noin 20 prosenttia.

• Kuntien verotulojen osuus 65 prosenttia.

• Maksutuottojen, kuten lipputulojen, osuus reilut 10 prosenttia.

Fakta: Laki ei määrittele kuntien kulttuuripalvelujen muotoa tai laajuutta.

• Kulttuurista nauttiminen on sivistyksellinen perusoikeus. Julkisen vallan tehtävänä on luoda sille edellytyksiä.

• Laki kuntien kulttuuritoiminnasta jättää kunnille harkintavaltaa sen suhteen, mitä ja miten palveluja järjestetään ja missä mittakaavassa.

• Esimerkiksi yleisen kirjastotoiminnan kunnat voivat järjestää itse, yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai muulla tavoin.

• Taidelaitosten ylläpitäminen tai niiden tukeminen on kunnille vapaaehtoista.

Riittävätkö rahat? Monet kunnat joutuvat leikkaamaan palveluista saadakseen budjettinsa täsmäämään.

Kunnat hyvin erilaisia:

• Kunnat, joilla menee taloudellisesti hyvin, voivat panostaa kulttuuriin.

• Muuttotappiokunnat joutuvat miettimään kulttuuripalveluidensa tulevaisuutta, vaikka vielä menisikin ihan hyvin.

• Kunnan koko ei määritä menestymistä kulttuurin kentällä: pieni voi olla hyvä, kuten Kuhmo tai Sodankylä.

2/5 🌡️ ”Muutos on iso ja kipeä”

Kuka? Erityisasiantuntija Johanna Selkee Kuntaliiton hyvinvointi ja sivistys -yksiköstä on ollut mukana työstämässä esimerkiksi kulttuurialan tulevaisuustyöryhmän ehdotuksia seuraavalle hallituskaudelle.

Ongelma:

• Sote-uudistus pisti uusiksi kuntien hallinnolliset rakenteet ja toiminnan painopisteet. Kuntien keskeisiksi tehtäviksi jäivät koulutus-, kasvatus- ja sivistyspalvelut.

• Väestön ikääntymisen ja kaupungistumisen kaltaiset megatrendit tiukentavat kuntien taloutta ja pakottavat priorisoimaan säädeltyjä tehtäviä.

Järjestäjästä tukijaksi:

• Kunnat ovat jatkossakin tärkeässä roolissa kulttuurilaitosten ja -palveluiden rahoittajana, ostajana ja mahdollistajana. 

• Johanna Selkee: ”Tulevaisuudessa kunnat eivät välttämättä enää itse toimi palvelunjärjestäjänä vaan tukevat kulttuuripalvelujen tuottajia esimerkiksi vuokraamalla tiloja ja jakamalla avustuksia.”

Käytännössä:

• Kunnan organisaatio kevenee, kun esimerkiksi kaupunginteatteri tai -orkesteri siirtyy pois kunnan organisaatiosta hallintoineen ja henkilöstöineen. 

• Kunta pystyy kohdentamaan paukkunsa paitsi tarkemmin säädeltyihin velvoitteisiinsa, kuten perusopetuksen järjestämiseen, myös taiteen ja kulttuurin edistämiseen laajemmin.

Johanna Selkee: ”Kunnallisille taide- ja kulttuurilaitoksille, kuten kaupunginteattereille ja -orkestereille, muutos kunnan siipien suojasta itsenäiseksi toimijaksi on toki iso ja kipeä. Se edellyttää aivan uudenlaista osaamista esimerkiksi hallinnon pyörittämisestä ja rahoituksen hakemisesta. Toisaalta malli tuo myös vapautta.”

Eroon elitistismistä: Taide- ja kulttuurikentän on osattava viestiä konkreettisemmin, mikä hyöty ja merkitys kulttuuritoiminnalla on paitsi omalle kunnalle tai alueelle, myös sen asukkaille ja yrityksille.

3/5 🎭 Case Kemi: Teatteri väisti kuoliniskun

Mistä on kyse? Kemistä oli tulla ensimmäinen kunta, joka lakkauttaa kaupunginteatterinsa.

• Teatteri menetti omat tilansa vuonna 2018 sisäilmaongelmien takia.

• Vaihtuvien, pienten väistötilojen takia esitysten ja lipputulojen määrä väheni dramaattisesti. Korona keskeytti toiminnan kokonaan.

• Rahat olivat pahasti velkaantuneessa, 20 000 asukkaan muuttotappiokunnassa ennestäänkin tiukilla.

• Lakkauttamisen lisäksi tapetilla oli muun muassa yhteistuotantoteatteri ilman vakinaista taiteellista henkilökuntaa.

Petri Jäärni, Kemin teatterin taiteellinen johtaja: ”Kemin teatteri täytti viime vuonna 75 vuotta ja oli yksi Suomen vanhimmista kunnallisista teattereista. Sen alasajo olisi ollut valtava isku paitsi koko Meri-Lapin kulttuurielämälle, myös peräpohjalaisille kulttuurisisällöille.”

Ratkaisu: Teatteri siirtyi yhdistyksen hoteisiin.

• Toukokuussa 2022 Kemin kaupunginvaltuusto äänesti sen puolesta, ettei teatteria lakkauteta. Alkoi valmistelu toiminnan siirtämisestä yhdistyspohjaiseksi vuoden 2023 alusta.

• Asian varmistuminen meni kalkkiviivoille, kun kunnalta ei herunut lisäbudjettia uuden teatteritilan muutosremonttiin. 

• Kunnan ja yhdistyksen kumppanuussopimus saatiin aikaan joulukuussa, jolloin myös valtio tuli hätiin 300 000 euron joululahjarahalla.

• Meri-Lapin Teatteriyhdistys aloitti toimintansa 1.1.2023. Toiminta uusissa tiloissa alkaa syksyllä.

Mistä rahat? Kunnan tuki on 370 000 euroa vuodessa. Valtionosuutta teatteri saa tänä vuonna 770 000 euroa. Lipputuloja teatterin tulee kerätä ensi vuodesta alkaen vähintään 250 000 euroa vuodessa.

Mikä muuttui? 

• Rahoitusrakenne pysyi samana, mutta hallinto yli 20 työntekijän työsuhteineen on nyt yhdistyksen harteilla. 

• Kuntarahan määrä pieneni, mutta kiinteät kulut kevenivät. 

“Nyt toiminta on omalla vastuullamme, ja sen otamme mahdollisuutena.”

Mikä ratkaisi muutoksen onnistumisen?

• Teatterille myönnetyt valtionosuudet (VOS) oli mahdollista siirtää yhdistykselle sellaisenaan.

• Omat, riittävän isot tilat, jotta lipputuloja voi saada riittävästi.

4/5 🧮 Uusia rahoituskeinoja tarvitaan

Kuka? Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen Kuntaliiton elinvoima ja talous -yksiköstä.

Kulttuurin merkitys kuntien veto-, pito- ja elinvoimalle on keskeinen. 

”Jokainen voi katsoa esimerkiksi Tamperetta ja sitä pöhinää, jota erilaiset kulttuuritapahtumat tuovat kaupungille, sen asukkaille ja yrityksille.”

Herätys: Ei ole realismia, että valtion ja kuntien kulttuuribudjetit juurikaan nousevat. 

”Sen sijaan pitää keksiä uudenlaisia tulonmuodostuskeinoja, ja siihen tarvitaan niin kuntien kuin taidekentän aktiivisuutta: ylikunnallista yhteistyötä, innovatiivisia toiminta- ja rahoitusmalleja ja tuotteistusta. On myös mietittävä, millaiset kulttuuripalvelut aidosti palvelevat alueen asukkaita.”

Esimerkiksi?

• Kuntien yhteistyö muun muassa tila- ja toimintakustannusten jakamisessa.

• Museokortti-tyyppiset ratkaisut.

• Digitaalisten vaihtoehtojen, kuten näytäntöjen striimausten, lisääminen muun tarjonnan kylkeen.

”Vierailu- ja kiertuetyyppisissä tuotannoissa ajatus on, että esitykset ja taiteilijat tulevat kuntiin, eikä kuntalaisten ole aina matkustettava kasvukeskuksiin. Tarvitaan sekä markkinavetoisia että maksuttomia palveluita, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuisi.”

Olennaista muistaa: Kuntien kirjo on valtava. Yhtä kaikille sopivaa ratkaisua ei ole.

5/5 📣 Johtopäätökset: Rautalanka esiin kulttuurikentällä

• Taide- ja kulttuurilaitosten rakenne on muutoksessa, kun kuntien rooli muuttuu ylläpitäjästä tukijaksi.

• Talouden ja poliittisen ilmapiirin kiristyminen heijastuu myös taide- ja kulttuurikentälle. Esimerkiksi Kemissä teatterin lakkauttamista ajoivat kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten ryhmät.

• Kolmen ja kuuden vuoden valtionosuuskaudet antavat VOS-toimijoille työrauhaa, mutta kuntien vuosittain tehtävät budjetit luovat epävarmuutta. Rahoitukseen tarvitaan myös uusia keinoja.

• Iso kysymys on, miten yhteistyö ja vuoropuhelu toimivat kuntien sisällä kulttuuritoimijoiden ja virkamiesten välillä, alueellisesti kuntien välillä ja vielä valtakunnallisestikin. 

• Kysymys on myös lähidemokratiasta. Kuinka hyvin paikalliset valtuustopäättäjät tunnistavat taiteen ja kulttuurin merkityksen ja mahdollisuudet esimerkiksi kuntalaisten hyvinvoinnin tai paikallisen elinvoiman edistämisessä?

• Taide- ja kulttuurikentän on oltava entistä aktiivisempi viestinnässään ja verkostoitumisessa. Rautalankakin saattaa tulla tarpeeseen.

Kiitos, että luit kirjeen!

Jos haluat kommentoida kirjettä tai kertoa, mistä meidän tulisi seuraavaksi kirjoittaa, voit vastata tähän kirjeeseen sähköpostitse. Seuraava 4minread Kulttuuri ilmestyy elokuussa.

Aurinkoista kesää!