🌏 1/5 Iso kuva

Ennen vaaleja: Taide- ja kulttuuriala lobbasi OKM:n kulttuuribudjetin nostamista yhteen prosenttiin valtion budjetista eli yli sadalla miljoonalla eurolla.

Nyt: Lisärahaa ei heru, vaan myös kulttuurikenttä saa valmistautua leikkauksiin.

Hallitusohjelman keskeisimmät kirjaukset:

• Opetus- ja kulttuuriministeriön koko toimialalta nipistetään 50 miljoonaa heti ja 75 miljoonaa puoliväliriihessä.

• Hallitus tekee poikkihallinnollisen kulttuuripoliittisen selonteon, joka tarkastelee alan kehittämistä kokonaisuutena.

• Muun muassa kirjojen ja lippujen arvonlisäverokanta nousee 10:stä 14 prosenttiin.

Avoin kysymys: Mihin OKM:n 50 miljoonan leikkaukset kohdennetaan? Valtionavustuksia saavat myös esimerkiksi liikunta ja tiede.

Suurin huoli: Työlainsäädännön ja sosiaaliturvan muutosten vaikutukset.

• Taide- ja kulttuuriala on työvoimavaltainen ala, jossa monen ammattilaisen elanto kertyy pienistä puroista.

• Kulttuuriala työllistää suoraan 77 000 työntekijää ja välillisesti 123 000 henkilöä.

• Luovilla aloilla puolestaan toimi viime vuonna yhteensä yli 130 000 yritystä, joista suurin osa oli yksinyrittäjiä. 

• Valtaosa yrittäjistä ja yritysten työntekijöistä toimi alalla osa-aikaisesti tai sivutoimisesti.

• Vaikka kulttuurialojen tuotos on kasvanut viime vuosikymmenen aikana, alan työllisyys on vähentynyt.

🏭 2/5 Jyrki Katainen: Yritykset mukaan kulttuurin rahoittamiseen

Kuka? Jyrki Katainen valittiin Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry:n uudeksi puheenjohtajaksi toukokuussa. Katainen toimi Suomen pääministerinä 2011–2014. Tällä hetkellä hän työskentelee Sitrassa ja siirtyy Nordean yhteiskuntasuhdejohtajaksi lokakuussa.

Lähtökohta: Hallitusohjelmassa ei suoria leikkauksia kulttuurin perusrahoitukseen.

Kulta ry:n kannalta olennaisinta:

• kulttuuripoliittinen selonteko

• kirjaus lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen saavutettavuuden parantamisesta

• kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko

• vienninedistämistoiminnan kehittäminen.

”Hallitusohjelmassa on huomioitu tarve nostaa kulttuurin tunnettuutta osana maakuvatyötä ja tunnustettu kulttuurin kansainvälistyminen myös talouskasvun väylänä. Tässä kaikessa on nyt tärkeää olla mukana, kun konkreettisista toimista ja rahoituksesta päätetään.”

Mitä tarvittaisiin vielä? Yritykset mukaan.

• Julkisella rahoituksella on tärkeä rooli taide- ja kulttuurikentällä yhdenvertaisuuden ja perusinfrastruktuurin takaajana.

• Monissa maissa esimerkiksi suurimmat museot ja näyttelyt ovat yksityisrahoitteisia.

• Yksityisen sektorin roolia olisi varaa kasvattaa Suomessakin.

Konkreettinen keino: Kulttuurilahjoitusten verovähennysoikeus. 

”Yrityksiä ei voi lailla velvoittaa taiteen ja kulttuurin rahoittajiksi, mutta olisi tärkeää rakentaa erilaisia toimintamalleja. Kuuluu sivistysyhteiskuntaan, että myös yritykset ovat mukana alan tukemisessa ja kehittämisessä.”

🎯 3/5 ”Suunnitelmat osuvat kipeästi alan ammattilaisiin"

Kuka: Toiminnanjohtaja Karoliina Huovila luotsaa Teatteri- ja mediatyöläisten liittoa (Teme).

Mitä mieltä hallitusohjelmasta, Karoliina Huovila? 

Ruusu: Kulttuurin itseisarvon ja taloudellisen arvon tunnustaminen.

”On hyvä, että kulttuurin ja luovien alojen arvo ja merkitys myös työllistäjänä ja kasvualana tunnustetaan. Luovien alojen liikevaihto oli vuonna 2022 noin 14 miljardia euroa, joten on siihen syytäkin.”

Risu #1: Työttömyys- ja muuhun sosiaaliturvaan kaavaillut leikkaukset.

• Työttömyysturvan porrastus: lyhentää ansiosidonnaisen kestoa pienipalkkaisilla.

• Ansiosidonnaisen työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen, joka on silpputyötä tekeville vaikeaa ellei mahdotonta.

• Asumistuen merkittävät leikkaukset koskevat erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvia.

Risu #2: Työlainsäädäntöön rajuja muutoksia.

• Työntekijän irtisanomisen perusteiden helpottaminen.

• Vuoden määräaikaisuuden salliminen ilman perusteita.

• Ensimmäinen sairauslomapäivä palkattomaksi.

• Lakko-oikeuden rajoittaminen.

”Viesti kentältä on ollut, että nämä ovat viimeinen niitti, jonka jälkeen kenelläkään ei olisi vakituista työpaikkaa.”

Eikä siinä vielä kaikki! Taide- ja kulttuurikentän ammattilaisiin iskevät myös seuraavat muutokset:

• TE-hallinnon siirtyminen valtiolta kuntiin 2025: Tuleeko myös pienissä kunnissa olemaan riittävästi rahoituspohjaa ja osaamista epätyypillisille aloille, kun sitä on heikosti tälläkin hetkellä?

• Yleisradion budjettileikkaukset: Jos Ylen rahoitus vähenee, se saattaa tarkoittaa erityisesti draamatuotannon vähenemistä.

• Kansalaisopistojen leikkaukset: Taide- ja kulttuurialan ammattilaiset hankkivat usein lisätienestiä opettajina.

💡4/5 Valopilkku: yhdistelmävakuutuksen eteneminen

Kuka: Toiminnanjohtaja Nea Leo johtaa Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestöstä (Taku), joka edustaa taide- ja kulttuurialan asiantuntijoita ja esihenkilöitä. 

Mitä mieltä hallitusohjelmasta, Nea Leo?

Ruusu #1: Kulttuuripoliittinen selonteko.

”On hyvä, että hallitus on ottanut tavoitteekseen kulttuurialan poikkihallinnollisen kehittämisen. On korkea aika päästä siiloista toimivampaan yhteistyöhön eri hallinnonalojen kesken.”

Ruusu #2: Yhdistelmävakuutus etenee.

• Takun jäsenistä suurin osa tekee töitä työsuhteessa, mutta noin puolella on jokin sivutoiminen tulonlähde, kuten toinen palkkatyö, sivutoiminen yritys tai apuraha.

• Yhdistelmävakuutus mahdollistaisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan kerryttämisen sekä palkkatyöstä että yrittäjyydestä.

• Hallitus lupaa valmistella mallin yhdistelmävakuutuksen toteuttamisesta puoliväliriiheen mennessä. 

Miksi yhdistelmävakuutuksen toteutuminen olisi tärkeää?  

• Työn eri muotojen yhdisteleminen yleistyy kovaa vauhtia eri aloilla. 

• Takun jäsenistä suurin osa tekee töitä työsuhteessa, mutta noin puolella on jokin sivutoiminen tulonlähde, kuten toinen palkkatyö, sivutoiminen yritys tai apuraha. 

• Freelancereiden putoamiseen järjestelmien väliin havahduttiin korona-aikana. 

”Suomessa on jatkuvasti kasvava joukko yrittäjä- ja palkkatuloa yhdisteleviä ihmisiä. Sosiaali- ja työttömyysturva lasketaan kuitenkin vain yhden tulolähteen perusteella. Se ei ole oikeudenmukaista.” 

Risu: Arvonlisäveron korotus.

”Neljän prosenttiyksikön korotus on iso, kun samaan aikaan inflaatio on voimakas ja kotitalouksien ostovoima heikentynyt. Juuri kun taide- ja kulttuuriala on pääsemässä jaloilleen koronan jäljiltä, veronkorotus voi heikentää yritysten toimintaedellytyksiä, jolloin vaarana on kurjistumisen kierre.”

👩🏼‍🎨 5/5 Analyysi: Vaihtoehtoina nälkätaiteilijuus tai alanvaihto

• Hallitusohjelman perusteella kulttuuri ei näyttäydy hallitukselle erityisen tärkeänä asiana. Huomattavasti konkreettisempana ja laajempana näyttäytyy esimerkiksi liikunta, joka on saanut hallitusohjelmaan oman, Suomi liikkeelle -ohjelman.

• Taide- ja kulttuurikentän vapailla ammattilaisilla näyttää olevan perusteltu syy olla huolissaan toimeentulostaan: kun elanto koostuu pätkätöistä ja projekteista maksetuista palkkiosta, palkoista ja apurahoista – sekä välillä työttömyysturvasta ja asumistuen kaltaisista sosiaalietuuksista – eikä vakituisia työpaikkoja yksinkertaisesti ole, voi vaihtoehtoina olla nälkätaiteilijuus tai alanvaihto.

• Hallitus ja tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) on luvannut edistää yhdistelmävakuutusta, mutta iso haaste on, kuka sen maksaa. Aiemmissa selvityksissä vakuutus on osoittautunut liian kalliiksi työn tekijälle.

• Missä ovat paineet yrityksille ja organisaatioille osallistua taiteen ja kulttuurin rahoittamiseen ja maksaa luovien alojen freelancereille kunnon palkkioita – tai jopa palkata heitä työsuhteisiin?

• Taide- ja kulttuurikenttä ottaa osumaa myös kuntatalouden haasteiden ja valtionosuusleikkausten takia, sillä kunnat ovat merkittävä alan työllistäjä ja rahoittaja.

• Lopulta vasta käytännön päätökset osoittavat, mihin leikkaukset konkreettisesti osuvat. Ensimmäinen näytön paikka on syyskuun budjettiriihi.