1 / 5 🥁 Iso kuva: kulttuuri kilpailuvalttina

Kuntien kilpailu asukkaista kovenee, kun ikäluokat pienenevät ja väestö vanhenee. Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aro:

• Kuntien välinen resurssikilpailu kiihtyy. Viime vuonna Suomen 309 kunnasta 177 oli muuttotappiokuntia.

• Kunnat ovat aiemmin saattaneet pärjätä sillä, että ne ovat tarjonneet asukkailleen monipuolisesti työ- ja koulutusmahdollisuuksia eli huolehtineet niin sanotuista “kovista elinvoimatekijöistä”. Nyt se ei enää riitä. 

• “Tärkeää ei ole kysyä, miksi joku lähtee tai muuttaa pois, vaan tärkeää on kysyä, miksi hän ei jää.”

Kulttuurin merkitys kasvaa. Aron mukaan niin sanotuilla pehmeillä elinvoimatekijöillä on aiempaa enemmän painoarvoa. 

• Kulttuurin, harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien sekä sosiaalisen pääoman merkitys kasvaa.

• Kilpailussa pärjäävät ne kunnat, jotka uskottavimmin onnistuvat yhdistämään niin kovat kuin pehmeät elinvoimatekijät.

2 / 5 🌦 “Kiva kesäkaupunki” ei enää riitä 

Anni Mikkelsson: “Kaikki kaupungit ovat kivoja kesäkaupunkeja ja luontokohteita löytyy koko maasta, mutta erottuakseen joukosta kaupungilla täytyy olla omaleimaista taide- ja kulttuurikenttää.”

Kuka? Anni Mikkelsson on teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija ja Kajaanin kaupunginteatterin johtaja.

Kulttuuri vetää ja pitää:

• Tutkimusten mukaan esimerkiksi nuoret naiset pitävät kulttuuripalveluja merkittävänä asuinpaikan viihtyvyyteen vaikuttavana tekijänä.

• Kulttuuri voi vahvistaa paikallisuutta. “Se ei tarkoita sitä, että tekisimme esityksiä vain Kekkosesta, vaan nyt meillä pyörii esimerkiksi esitys Kepparit – Valoa pimeyteen, joka käsittelee Kajaanissakin suosittua keppihevosharrastusta.”

• Taide tuo ihmisiä yhteen. “Tätä ei pitäisi unohtaa, kun pohditaan taiteen vaikutuksia niin yhteiskunnan tasolla kuin myös paikallisesti.”

Käytännössä? Kajaanin maine kokoaan suurempana kulttuurikaupunkina ruokkii itseään.

• Esimerkiksi kun kaupunginteatterille haetaan uusia työntekijöitä, työhakemuksia tulee paljon ympäri Suomea.

• Lähes poikkeuksetta Kajaanin maine kulttuurisesti rikkaana ja monipuolisena alueena mainitaan jo itse hakemuksessa. 

Kulttuurilaitoksilla pitkät lonkerot: Kaupungin ylläpitämien kulttuurilaitosten ympärille syntyy paljon muuta kulttuurista aluskasvillisuutta. 

• Vaikutukset kaupungin kulttuuritarjontaan, harrastusmahdollisuuksiin, ajanviettoon, työllisyyteen, viihtyvyyteen ja yleiseen elinvoimaisuuteen ovat merkittäviä. 

• “Jos siis tiukassa taloustilanteessa lähdetään tekemään leikkauksia kunnan kulttuuribudjettiin ja esimerkiksi ajamaan alas yksittäistä kulttuurilaitosta, on tärkeää tiedostaa, että sen myötä voi kadota valtavan paljon muuta kaupungin elinvoimaa ylläpitävää toimintaa.”

3 / 5 🦋 Tapahtuma-ankkurien perhosvaikutus 

Timo Aro: “Riittävän tunnetuilla tapahtuma-ankkureilla on voima toimia alkusysäyksenä, joka saa suuremman positiivisen kierteen aikaan.”

Kuka? Aro on valtiotieteiden tohtori, pitkän linjan aluekehityksen asiantuntija ja Turun kaupungin tutkimusjohtaja.

1. Tapahtumat synnyttävät pitovoimaa

• Suuret tapahtumat ankkuroivat ympärilleen pienempiä puroja, jotka ovat merkityksellisiä tulon- ja elinvoiman lähteitä ennen kaikkea paikallisväestölle.

• Vakiintuneet tapahtumat synnyttävät jatkuvuuden tunnetta.

• Hyviä esimerkkejä toimivista tapahtuma-ankkureista: Savonlinnan Oopperajuhlat, Kajaanin Runoviikot ja Kuhmon kamarimusiikkifestivaali.

2. Kulttuuri luo uskoa tulevaisuuteen

• Elävä kulttuuri luo uskoa siihen, että paikkakunnalla on tulevaisuudessakin elämää.

• Kulttuuri tuo ihmisiä yhteen ja luo yhteisöllisyyttä.

• Paikalliskulttuuri vahvistaa paikallista identiteettiä.

“Vaikka kovat elinvoimatekijät, kuten työllisyys ja koulutusmahdollisuudet, rakentavat perustan alueiden elinvoimalle, lopulta ilmapiiri, fiilis, luottamus, yhteisöllisyys ja erilaiset elämykset ja tapahtumat ovat niitä asioita, joista ihmisten hyvä elämä ja arki rakentuu.”

3. Luovat alat tuovat euroja

• Onnistuneet kulttuurihankkeet tuovat parhaimmillaan moninkertaiset tulovirrat suhteessa panostuksiin.

• Luovat alat työllistävät myös välillisesti kulttuurialan ulkopuolisia toimijoita. 

4 / 5 💶 Suurimmat kaupungit panostavat eniten

• Kulttuuripalvelujen nettokäyttökulut asukasta kohden ovat suurimmat yli 100 000 asukkaan kunnissa eli käytännössä yhdeksässä suurimmassa kaupungissa.

• Kulttuuriin panostetaan siis eniten siellä, missä muuttotappiosta on vähiten huolta.

• Panostukset ovat kuitenkin kasvussa myös pienemmissä kunnissa.
  

• Audiovisuaalisen kulttuurin ja multimedia-alan osuus kulttuurialan tuotoksesta on kasvanut.

• Kunnista etenkin Tampere on viime vuosina ymmärtänyt audiovisuaalisen alan mahdollisuudet ja onnistunut kasvattamaan suosiotaan elokuva- ja tv-tuotantojen lokaationa jopa kansainvälisesti.

5 / 5 Analyysi: Mitä kunnat voivat tehdä?

Numeroitaan suurempi: 

• Kulttuurin taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia voidaan mitata. Parhaimmillaan kulttuuri onkin tulo- eikä menoerä. 

• Pelkkä numeroiden tuijottaminen ei kuitenkaan riitä. Kulttuuri voi tuoda kunnille näkyvyyttä, sitouttaa paikallisia ja luoda uskoa tulevaan – eli vahvistaa elintärkeää veto- ja pitovoimaa – tavalla, joka ei aina suoraan näy tilastoissa.

Kuntien on tiedostettava kulttuuri-innovaatioiden merkitys merkittävänä kilpailuvalttina ja luoda otolliset olosuhteet niiden syntymiselle. Rahallinen tuki on tärkeää, mutta muitakin ratkaisuja tarvitaan:

• Byrokratian minimoiminen.

• Kunnan ja kulttuuritoimijoiden yhteistyön tiivistäminen.

• Vähän käytettyjen tai purkua odottavien tilojen tarjoaminen kulttuuritoimijoiden käyttöön. 

• Kulttuuritoimijoiden avustaminen tiedottamisessa ja markkinoinnissa: kunta voi tarjota tähän omia alustojaan.

• Kulttuuripalvelujen tuotteistaminen ja markkinointi.