1/5 Iso kuva: Suomen palveluviennin tase EU:n heikoin

Lähtökohta: Palveluiden kysyntä on maailmanlaajuisesti kasvanut merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana, mutta Suomen palveluvienti on edelleen varsin keskittynyttä kapeille harteille.

Fakta: Suomen palveluviennin ja -tuonnin erotus on EU:n heikoin. Samaan aikaan yhä suurempi osa palveluista altistuu kansainväliselle kilpailulle kasvaneen palvelutuonnin myötä.

2/5 Vienninedistämisen rakenteet ovat vanhentuneet

Tatu Rauhamäki: “Palveluvienti on päättäjille huomattavasti vaikeampi konsepti ymmärtää kuin perinteinen teollisuusvienti.”

Kuka? Rauhamäki on Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n elinkeinopolitiikan johtaja ja johtoryhmän jäsen, joka vastaa Paltan elinkeinopoliittisesta edunvalvonnasta ja vetää elinkeinopolitiikkayksikköä. 

“Suomen talous on entistä palveluvaltaisempi, joten menestymisemme kansainvälisillä markkinoilla vaikuttaa suoraan taloudelliseen hyvinvointiimme."

Mielikuva ja rakenteet kaipaavat muutosta

1. Vientiä ajatellaan edelleen liikaa teollisuuden näkökulmasta. Siksi Suomeen tarvitaan vienninedistämiskeskustelua.

2. Vienninedistämisen rakenteet eivät tunnista palveluviennin tarpeita. Esimerkki: Viennin rahoituksen järjestelmät vaativat usein sellaisia vakuuksia, joita palvelualojen yrityksillä ei ole samalla tavalla kuin perinteisessä teollisuudessa. Järjestelmämme ovat historian saatossa rakentuneet teollisuuden tarpeisiin, ja niitä tulisi kiireesti muokata. 

Palvelualojen taloudellinen potentiaali jää hyödyntämättä 

• Teollisuusvientimme koostuu pitkälti investointituotteista, minkä vuoksi maailmantalouden heilahtelut vaikuttavat siihen voimakkaasti. Jos Suomi saisi palveluvientiään monipuolistettua ja kasvatettua, taloutemme ei olisi niin riippuvainen globaalin talouden muutoksista.

• Potentiaali: Yksin kansainvälisten audiovisuaalisten alustojen ostamissa palveluissa liikkuu vuositasolla noin 100 miljardia euroa. Jos Suomi saisi tästä edes siivun, se olisi kansantaloudellisesti merkittävää. 

• Palveluviennillä on suuri vaikutus maakuvan rakentumiseen, Suomen tunnettuuden lisäämiseen ja näin myös turismin kasvuun. Lappi on onnistunut matkailussaan hyödyntämään siellä viime vuosina kuvattujen av-tuotantojen tuoman positiivisen huomion.

3/5 Audiovisuaalisen alan räjähdysmäinen kasvu

Laura Kuulasmaa: “Suomalaisen av-tuotannon täytyy nykyisin pärjätä hyvin kansainvälisillä markkinoilla, kun muun muassa suoratoistopalveluiden myötä ulkomaista sisältöä puskee meille.” 

Kuka? Kuulasmaa on Audiovisual Producers Finland – APFI ry:n toiminnanjohtaja. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Elisa Oyj:n palveluksessa vastaavana tuottajana ja tilaajana. 

Panostus av-alaan on kannattanut 

Lähtökohta: Suomessa otettiin vuonna 2017 käyttöön av-alan tuotantokannustin. Sen vaikutus alan kasvuun on ollut huomattava. 

Mikä kannustin? Av-tuotantokannustin on enintään 25 prosentin maksuhyvitys Suomessa toteutetun tuotannon kustannuksista.

Kannustin on riskitön. Jos ostot ja palkat eivät toteudu, ei kannustintakaan makseta.

Lisäksi jokaisesta kannustineurosta valtiolle palautuu noin 1,4 € veroina ja työnantajamaksuina. Kannustin siis ylläpitää itse itseään.

Kannustimen vaikutukset:

• Alan kasvu on vauhdittunut etenkin käsikirjoitetun sisällön osalta. Aiemmin draamasarjoja julkaistiin noin 2–3 vuodessa, viime vuosina noin 30. Sarjoja on myyty parhaimmillaan noin 70 maahan. Lisäksi muun muassa Netflix on ostanut Karpin ja Sorjosen globaalit levitysoikeudet.

• Tuotantojen budjetit ovat moninkertaistuneet, minkä ansiosta laadussa on päästy samalle tasolle kansainvälisten tuotantojen kanssa. 

• Myös animaatioissa kasvu on ollut suurta. Esimerkiksi Muumien kohdalla puhutaan noin 20 miljoonan euron tuotannosta.

• Av-kannustimen kriteerit eivät käytännössä toimi yleensä elokuville, joten niissä ei ole nähty samanlaista kasvua. Kiinnostus suomalaiseen elokuvaan on kuitenkin lisääntynyt ja menestystä tullut laajalla rintamalla mm. kansainvälisillä festareilla sekä levityksessä.

• Kannustimella on keskeinen rooli kansainvälisessä kilpailussa, sillä usein ulkomaisen rahoituksen ehtona on av-tuotantokannustimen olemassaolo.

• Ulkomaisten investointien osuus kokonaiskulutuksesta on ollut keskimäärin yli 70% eli noin kolme kertaa maksetun kannustimen verran.

Kaikesta huolimatta kannustimen budjetti pienenee:

• Av-kannustimen 20 miljoonan euron budjetti loppui tänä vuonna kesäkuun alussa, eikä TEM:n esittämää 10 miljoonan lisäbudjettia saatu. Tästä syystä alan liikevaihdosta jää kokonaisuudessaan noin 40–50 miljoonaa euroa pois. 

• Ensi vuoden budjetti laskee 12 miljoonaan, mikä tarkoittaa alalle noin 32–40 miljoonaa pienempää liikevaihtoa. 

• Tämä karsii myös ulkomaisia investointeja Suomeen, koska ne ovat suuruudeltaan kannustimen kriteerien vuoksi vähintään saman verran kuin kannustinraha.

Viihdeformaateista lisätuloja 

Kuulasmaa: “Ei ole mitään estettä sille, että Suomi olisi Hollannin tai Israelin kaltainen formaattivientimaa.”  

• Viihdeformaateilla voisi olla paljon suurempi rooli av-alan viennissä, mutta nykyiset tuki-instrumentit eivät toimi niiden hyväksi, sillä niitä ei luokitella kulttuuriksi eikä innovaatioiksi.  

• Taloudellinen tuki mahdollistaisi nykyistä laadukkaampien pilottien tekemisen, mikä olisi viennin kannalta tärkeää. Kun kotimainen tarjonta on suppeaa, Suomen tv:ssä näkyy paljon kansainvälisiä formaatteja. 

• Aineettomien oikeuksien kuten tv-formaattien myynti on tuottoisaa, sillä kerran kehitettyä tuotetta voi myydä aina uudelleen ja uudelleen.

4/5 Suomi alisuoriutuu

Rosa Meriläinen: “Viennin kannalta Suomi on alisuoriutunut kaikilla muilla kulttuurin aloilla paitsi klassisessa musiikissa.”

Kuka? Meriläinen on kirjailija ja entinen kansanedustaja, joka toimii nykyisin Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteerinä.

Mahdollisuudet ovat monipuoliset

• VTT:n tuoreimman selvityksen mukaan kulttuurialan suurimmat kasvupotentiaalit löytyvät av-alalta, musiikista ja pelialalta.

• Av-ala on itse näyttänyt, miten kasvua tehdään. Alan liikevaihto kaksinkertaistui neljässä vuodessa, keskellä pahinta korona-aikaa. Suoratoistopalveluiden tuomat mahdollisuudet näkyvät tässä selvästi.

• Myös kirjallisuudessa viennin kasvu on ollut suurta. Taloudellisesti tällä on av-alaa pienempi vaikutus, mutta maakuvalle sen merkitys on iso.

• Kuvataide on jo lähtökohtaisesti kansainvälistä kieltä, mutta harvoin sielläkään pääsee alkuun ilman minkäänlaista ulkopuolista tukea.

• Suomalaisella kulttuurilla on monipuolista kasvupotentiaalia ja siihen kannattaisi todella satsata.

Miksi kulttuuriviennillä on suuri merkitys maakuvalle?

• Maalle on aina eduksi, että sen kulttuuria tunnetaan maailmalla. Tunnettuudella on jopa turvallisuuspoliittista merkitystä, kuten Ukrainan kohdalla on nähty. Se on valtiona ja kulttuurina eurooppalaisille tuttu, mikä on vaikuttanut sen saamaan tukeen ja apuun.

• Kulttuurivienti on kaksisuuntainen ilmiö. Meidän kiinnostuksemme muihin kulttuureihin vaikuttaa vastaavasti heidän kiinnostukseensa meihin.

5/5 Mikä avuksi? 

Tärkein: Päättäjiltä tarvitaan selkeitä toimia ja laajempaa ymmärrystä palveluviennin tarpeista, jotta kulttuuriviennin valtava kasvupotentiaali voidaan hyödyntää.

Mitä askelia seuraavaksi?

Rosa Meriläinen: 

• Kulttuuri täytyy saada osaksi kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selontekoa.

• Eurooppalaisen kulttuurin kilpailukyvyn turvaaminen on nostettava kevään EU-vaalikeskusteluihin.

Tatu Rauhamäki:

• Hallitusohjelman yleisellä tasolla oleva kirjaus ”Vahvistetaan palvelutalouden kasvuedellytyksiä ja monipuolistetaan viennin rakenteita” pitää saada konkreettiseksi tekemiseksi ja tarvittavat muutokset toteutettua.

Laura Kuulasmaa:

• Av-kannustin tulisi vakiinnuttaa TEM:n budjettikehykseen ja kasvattaa kannustimen budjettia riittävälle tasolle.

• Business Finlandin yrityksille vienninedistämiseen suunnattujen instrumenttien lisäksi OKM tukee luovan alan järjestöjä kulttuuriviennin hankkeissa. Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman OKM:n hallinnonalaan suunniteltujen leikkausten ei tulisi kohdistua näihin kasvua ja vientiä vauhdittaviin toimiin.

Kiitos sinulle, että luit kirjeen!

Jos haluat antaa palautetta kirjeestä, voit vastata sähköpostilla tähän viestiin.