Kulttuuriala jännittää leikkauksia | Arhinmäki ja Multala ottavat kantaa | Vapaapudotus vai välttämättömyys?
Multala: "Leikkaukset välttämättömiä" | Arhinmäki: "Suomen kulttuuri ei pärjää yksin markkinavoimin"
Ida Martela | 14.8.2024 | #9
Kulttuurialalla pidätetään hengitystä samalla kun opetus- ja kulttuuriministeriössä neuvotellaan, miten hallinnonalalle määrätyt historiallisen suuret leikkaukset kohdennetaan. Pahimmillaan kulttuurin osuus leikkauksista olisi yhteensä 58 miljoonaa euroa kahden seuraavan vuoden aikana.
Tarkempaa tietoa ei ole siitäkään, mille kulttuurin osa-alueille leikkaukset aiotaan kohdistaa. Historiallista tilanteessa on leikkausten kokoluokan lisäksi se, että nyt aiotaan koskea myös museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoituksen valtionosuusjärjestelmään.
Keskustelimme kulttuurin kohtalonkysymyksistä tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan, Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäen sekä Kuntaliiton hyvinvointi ja sivistys -yksikön erityisasiantuntija Johanna Selkeen kanssa.
Kaikesta huolimatta toiveikkaita lukuhetkiä,
Ida Martela
1/5 ISO KUVA: Kulttuurialan kohtalonhetki
Mitä? Keväällä opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin kohdistuvia leikkauksia aikaistettiin samalla kun sovittiin uusista 25 miljoonan euron lisäleikkauksista.
➡️ Yhteensä OKM:n leikkaukset ovat 150 miljoonaa euroa tällä hallituskaudella. Kulttuurin osuus on vielä auki.
Miten? Ensi vuonna OKM:n hallinnonalalta leikataan 65 miljoonaa euroa.
Tarkempia kohdennuksia OKM:n esityksessä oli kuitenkin vain 15 miljoonan euron osalta.
Lopun 50 miljoonan kohdentamisesta päätetään syyskuun budjettiriihessä.
Esitetyistä kohdennuksista 2,3 miljoonaa kohdistui kulttuurialaan ja siellä esittävien taiteiden ja museoiden käyttökustannuksiin.
Kolme näkökulmaa:
Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäen mukaan hallitus ei ymmärrä taiteen ja kulttuurin merkitystä Suomen yhteiskunnalle ja taloudelle.
Lisäksi hallitus suhtautuu kulttuuriin vihamielisesti ja haluaa näyttää omalle äänestäjäkunnalleen, että kulttuurista voidaan leikata.
Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala korostaa, että leikkauksia kohdentuu kaikille hallinnon aloille.
Multala: “Jos puhutaan siitä, että se (kokonaissäästöjen) mittaluokka on 9 miljardia euroa hallituskauden aikana, niin silloin ne viimeiset miljoonat on erittäin vaikeita löytää.”
Lisäksi: Pian julkistettavassa Kulttuuripoliittisessa selonteossa on myös pyritty suorien tukien lisäksi nostamaan esiin monenlaisia muita toimenpiteitä, joilla valtio aikoo tukea kulttuurialaa.
Kuntaliiton hyvinvointi ja sivistys -yksikön erityisasiantuntija Johanna Selkee katsoo, että valtio pyrkii siirtämään ikävien päätösten tekemistä kunnille ja odottaa, että kunnat kompensoisivat tilannetta.
Selkee: “Toki kuntakenttä yrittää tehdä parhaansa, mutta ei voida oikein luottaa siihen, että kuntakenttä pelastaa kaiken --, jos valtio vetäytyy rahoitusvastuustaan.”
Kaupallinen yhteistyö: Taiteen edistämiskeskus
”Olemme kansakuntana vaipumassa apatiaan”
Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Kaisa Rönkkö kaipaa taantuman taltuttamiseen taidetta ja tiedettä, joka luo uutta, energisoi ja kiihottaa. (Kuva: Taike/Miikka Varila)
Kaavaillut kulttuuribudjetin leikkaukset ovat historiallisen mittavat. Taiteen edistämiskeskuksen johtajan Kaisa Rönkön mukaan suomalaisten talousretoriikka kannustaa taantumukseen ja turvallisuushakuisuuteen:
Meiltä puuttuu riskinottokyky, tulevaisuususko ja visio siitä, ketä ja mitä haluamme olla. Suomesta on tullut negatiivisen ja yliturvallisuushakuisen kierteen maa.
Talouskeskusteluissa ei puhuta kulttuurista sanaakaan, ja harva poliitikko nostaa aihetta esille. Tämä kertoo talousajattelun ja yhteiskunnallisen vision yksiulotteisuudesta ja sivistyksen rappiosta.
Korona-aikana terveyskäsitys keskittyi vain fyysiseen terveyteen. Talouskäsitys tuntuu nyt samalla tavalla yksiulotteiselta.
Meiltä puuttuvat henkiset johtajat. Kysymme talousasiantuntijoilta jopa sitä, miten kulttuuria tulisi perustella, mutta emme radikaaleilta ajattelijoilta sitä, miten talouden saisi kasvuun.
Olemme kansakuntana vaipumassa apatiaan, sillä ilman taidetta ja kulttuuria ei oikeastaan tapahdu mitään.
Kulttuuria kuritetaan nyt monesta suunnasta
Koska kulttuuri läpäisee koko yhteiskunnan, siihen vaikuttavat tällä hetkellä kurjistavasti myös monet muut politiikkatoimet ja trendit.
Alan verotus kiristyy yleistä ALV-korotusta enemmän. Muun muassa kirjojen, elokuvanäytösten ja konserttien ALV nousee 10 prosentista 14 prosenttiin.
2/5 Vapaalta kentältä leikataan aina ensimmäisenä, nyt on myös muiden vuoro osallistua talkoisiin
Ministeri Multalan mukaan OKM ei aio soveltaa hallinnonalaansa kohdistuvissa leikkauksissa vanhaa, jo voimasta poistettua jakosuhdelakia, jonka perusteella kulttuurin osuus olisi ollut noin 38 prosenttia eli 29 miljoonaa vuodessa. Kuva: Katarina Koch
Kuka? Kokoomuksen kolmannen kauden kansanedustaja Sari Multala aloitti tiede- ja kulttuuriministerin tehtävässään 20.6.2023. Ministerin toimen lisäksi hän on Vantaan kaupunginvaltuuston jäsen sekä Vantaa-Kerava hyvinvointialueen aluevaltuutettu.
Multala perustelee historiallista päätöstä leikata museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusjärjestelmästä sillä, että aikaisemmin kulttuurialan leikkaukset ovat aina kohdistuneet vapaaseen kenttään, jonka toimijoilla on jo valmiiksi epävarmempi rahoituspohja.
Mikä? “Vapaa kenttä” on taiteen ja kulttuurin toimijat, joilla ei ole valtion turvaamaa rahoitusta.
Hallituksen puheenvuoro: Multalan mukaan leikkaukset valtiontalouteen ovat välttämättömiä tässä taloustilanteessa. Hän toivoo hallituksen muiden toimien tukevan kulttuuritoimijoita.
Lisäksi: Multala korostaa, että kuluttajien ostovoimasta ja työllistämisen edellytyksistä huolehtiminen tukee pitkällä tähtäimellä myös yrittäjävetoista kulttuurialaa.
Hallituksen kädenojennukset kulttuurialalle:
Kulttuuripoliittinen selonteko tulee eduskunnan käsittelyyn alkavalla syyskaudella. Sen tarkoituksena on taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteinen kehittäminen.
Hallitus päätti keväällä yksityishenkilöiden tekemien lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisesta kulttuuriin ja liikuntaan.
STM on käynnistänyt työttömyysturvan yhdistelmävakuutuksen mallin selvitystyön. Mallin tarkoitus on parantaa muun muassa kulttuurin ja luovien alojen freelancereiden työttömyysturvaa.
Hallitus kasvattaa valtion T&K-rahoitusta vuosittain 280 miljoonaa euroa vuodesta 2025 vuoteen 2028. Luovat alat pyritään saamaan entistä paremmin tämän rahoituksen piiriin.
Haaste: Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen mukaan Business Finlandin kautta jaettavien tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoituksen kriteerit ovat soveltuneet huonosti kulttuurialalle ja suuri osa toimijoista on jäänyt nyt niiden ulkopuolelle.
3/5 “Tässä leikataan suomalaisuuden ytimestä”
“Jos edelleenkään ei kosketa yritystukiin tilanteessa, jossa kaikkein pienituloisimmilta ja kulttuuurilta leikataan, niin onhan se aikamoinen moraalinen ja ideologinen valinta.” Kuva: Tero Jussila
Kuka? Paavo Arhinmäki on Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari sekä entinen Vasemmistoliiton kansanedustaja. Hän toimi puolueensa puheenjohtajana vuosina 2009–2016 ja Kataisen hallituksen kulttuuri- ja urheiluministerinä vuosina 2011–2014.
Kolme näkökulmaa:
Sivistyksellinen
Sivistysvaltiot tunnustavat kulttuurin itseisarvon ja tukevat alaa.
Suomalaisuutta ei ole ilman kulttuuria. Mielikuvat suomalaisuudesta perustuvat kulttuuriimme.
Olemme pieni kansa ja kielialue, minkä vuoksi kulttuurimme ei pärjää koskaan yksin markkinavoimin.
Taloudellinen
Leikkaukset lisäävät työttömyyttä ja vähentävät verotuloja. Vaikutukset heijastuvat laajalti myös esimerkiksi majoitus-, ravintola- ja kuljetusalalle.
Kulttuurin osuus valtion budjetista on 0,5 % luokkaa. Leikkausten kokoluokka on valtion talouden näkökulmasta marginaalinen, mutta niiden vaikutukset kulttuurialaan ovat valtavat.
Paikallinen
Helsingin kaupunki on viime vuosina nostanut kulttuurin rahoitusta ja tukenut uusien tekijöiden tuloa kentälle. Nyt tämä lisärahoitus joudutaan käyttämään leikkausten kompensointiin eikä sekään tule riittämään.
👉Arhinmäen vaihtoehdot leikkauksille?
Ei veronalennuksia suurituloisille.
Voimakas puuttuminen niin lailliseen kuin laittomaan verovälttelyyn.
Markkinoita vääristävistä ja ympäristölle haitallisista yritystuista leikkaaminen.
4/5 “Aikamoista pudotuspeliä tulee olemaan”
“Minusta tässä on nyt kulttuuriministerillä näytön paikka, että miten hän puolustaa omaa toimialaansa --.” Kuva: Suomen Kuntaliitto ry
Kuka? Johanna Selkee on Kuntaliiton hyvinvointi ja sivistys -yksikön erityisasiantuntija, jonka vastuualueeseen kuuluvat yleiset kirjastot, taiteen perusopetus, taide- ja kulttuurilaitokset sekä muu kulttuuritoiminta.
Kunnat eivät pysty kompensoimaan leikkauksia
Kuntatalous on valmiiksi huonossa kunnossa.
Lippujen hintoja ei voida korottaa loputtomiin ilman että palveluiden saatavuuden tasa-arvo heikkenee.
Perinteisesti isot kaupungit ovat olleet kulttuurialan vetureita. Nyt riskinä on, että nekään eivät pysty ylläpitämään palvelujen tasoa.
Ristiriita: Kehittäkää toimintaa, vaikka leikkaamme teiltä
Pian julkaistavassa Kulttuuripoliittisessa selonteossa on selkeästi tunnistettu kulttuurin merkitys. On ristiriitaista, että samaan aikaan julkaistaan tällainen mahdollisuuksien selonteko ja ilmoitetaan historiallisen suurista leikkauksista.
Viime vuosina valtion ja OKM:n toimesta on tehty pitkäjänteistä kehittämistyötä kulttuurialan eteen ja saatu hyviä tuloksia. Nyt vuosien työ on vaarassa mennä hukkaan.
Kulttuuriala toimii kustannustehokkaasti, mutta julkista tukea tarvitaan uusien asioiden kehittämiseen ja skaalaamiseen. Suomessa on sama ongelma monilla aloilla: tuki loppuu, kun asiat pitäisi viedä käytäntöön. Hyvät ideat valuvat ulkomaille tai menevät hukkaan.
Kauaskantoisia seurauksia
VOS-laitosten säästöjen vaikutukset kulttuurin tarjontaan ovat valtavat. Kyseiset toimijat ovat tuoneet pysyvää, ammattitaitoista ja alueellista kulttuuria kaikille. Ne toimivat tiiviissä yhteistyössä vapaan kentän kanssa, mikä mahdollistaa julkisen rahan tehokkaamman käytön.
Koko kulttuurikentän ammattimaisuus ja uudistumiskyky kärsivät.
Kaupallinen yhteistyö: Taiteen edistämiskeskus
Kulttuurin ekosysteemissä monimuotoisia riippuvuussuhteita
Taiteen edistämiskeskuksen johtajan Kaisa Rönkön mukaan on turha spekuloida sillä, kuka kärsii eniten: kulttuuribudjetti on niin pieni, että kaikki muutokset vaikuttavat kaikkeen.
Julkisrahoitteinen ja yksityinen sektori ovat riippuvaisia toisistaan.
Eri taiteenlajit taistelevat samasta niukkuudesta, eli leikkaus yhtäällä kasvattaa rahoitustarvetta toisaalla.
Erityistä huolta herättää, miten nykyisessä ilmapiirissä uskallus, rohkeus ja osaaminen onnistuvat ja näkyvät kansainvälisesti. Myös taiteilijoiden ansainta, alueellinen tasapaino ja vapaan kentän taiteen saavutettavuus jatkossa herättävät kysymyksiä.
Riskinä on, että uutta luova taide keskittyy entistä harvempiin keskuksiin.
Kun taloudellinen riskinottokyky vähenee, sisällöt näivettyvät ja taiteen vapaus kapenee.
Kansainvälinen kasvu ja menestys on mahdollista, mutta vaatii alkuinvestointeja.
Vallitseva tilanne ei johdu ainoastaan nykyhallituksen päätöksistä, vaan on seurausta pidemmästä kehityksestä, jossa taiteiden vaikuttavuus on unohdettu.
Mitä tulisi tehdä?
Kaisa Rönkön mukaantaantumassa tarvitaan uudenlaista ajattelua, innovaatiota ja rohkeutta.
Tarvitsemme taidetta ja tiedettä, joka luo uutta, energisoi ja kiihottaa.
Talous kasvaa yhteistyön ja hyvän elämän kautta.
Taide ja kulttuuri paitsi vahvistavat hyvän elämän ulottuvuuksia myös luovat uusia innovaatioita, työllisyyttä ja aluetaloudellista vaikuttavuutta.
Yhteiskunnan panostukset tarvitaan sektorille, joka suurimmin antaa edellytykset hyvälle elämälle ja uuden luomiselle.
Kulttuurialalla on oltava ymmärrys siitä, että elämme murrosvaihetta.
On etsittävä uudenlaista ajattelua taiteen rahoituksen kokonaistarkasteluun ja tukitoimiin.
Se vaatii tuloshakuisempaa yhteistoimintaa, systeemistä ajattelua ja riippuvuussuhteiden analyysiä.
Kulttuurin on löydettävä tiensä nykyistä paremmin yhteiskunnan keskeisiin pöytiin.
5/5 Vapaapudotus vai rakenteiden murros?
Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen on kuvannut leikkausten kulttuurikentälle aiheuttamaa hallaa alan “vapaapudotuksena”.
Kulttuuriala on taloudellisesti merkittävä Suomelle:
Valtion 1,2 miljardin euron tuki alalle tuotti 13 miljardin euron tuotoksen vuonna 2020 koronapandemiasta huolimatta.
Alan osuus BKT:stä on suurempi kuin maa- ja metsätalousalan yhteensä.
OKM:n tavoite on ensi vuonna nostaa alan osuus 3,6 prosenttiin BKT:sta nykyisestä 3,1 prosentista. EU:n keskiarvo on 4,4 %, mikä kertoo siitä, että kasvupotentiaalia on paljon.
Viime syksyn talousarvioesityksessä OKM:n taiteen ja kulttuurin vuoden kokonaisbudjetiksi esitettiin 549 miljoonaa euroa.
Vertailun vuoksi: Valtio on varannut Länsirata-hankkeeseen 400 miljoonaa euroa, vaikka hankkeen taloudellinen kannattavuus on epäselvä. Yritystuista taas leikataan noin 70 miljoonaa euroa vaikka asiantuntijoiden mukaan moninkertaiset leikkaukset olisivat olleet paikallaan.
