Pelastaako T&K kulttuurialan? | Oppia Ruotsista | Hallitus toivoo kulttuurista vientialaa, mutta pienin panoksin
Markus Selin kehuu Suomen av-alan kansainvälistä kilpailukykyä, mutta on huolissaan leikkausten vaikutuksista sen tulevaisuuteen.
Ida Martela | 9.10.2024 | #10
Kulttuurialaan kohdistuu historiallisen suuret leikkaukset.
Hallitus yrittää korjata näitä leikkauksia panostamalla kulttuurialalle kohdistettuun T&K-tukeen ja laajentamalla yksityisten lahjoitusten verovähennysoikeuden kulttuuriin.
Kysyimme Business Finlandilta, millaisia kriteereitä sen koordinoimaan T&K-rahoitukseen on asetettu. Kävimme myös vierailulla Tukholman Folkoperanissa, joka on onnistunut vakiinnuttamaan yksityiset lahjoitukset osaksi omaa rahoituspohjaansa.
Tämän lisäksi jututimme elokuvatuottaja Markus Seliniä av-alan tukitilanteesta ja kansainvälistymisen edellytyksistä.
Lopuksi työ- ja elinkeinoministeriön pitkäaikainen virkamies Petra Tarjanne kertoo, miksi koko kulttuurialan tukisysteemi pitäisi laittaa uusiksi.
Lukuiloa vuoden viimeiseen kulttuurikirjeeseen,
1/6 Vähemmän suoraa tukea, enemmän elinkeinotoiminnan edistämistä
Lähtökohta: Kulttuurin rahoituksesta leikataan, mutta samalla hallitus pyrkii tekemään toimia luovien alojen elinkeinotoiminnan edistämiseksi:
Yksityisten lahjoitusten verovähennysoikeus laajennettiin kulttuuriin ja liikuntaan vuodesta 2026 alkaen.
Valtion kasvavaa T&K-rahoitusta pyritään suuntaamaan entistä paremmin kulttuuri- ja luovien alojen uudistamiseen sekä alan toimintamallien ja palveluiden kehittämiseen.
Business Finlandin myöntövaltuuteen uusi 9 miljoonan euron pysyvä tuki luovien alojen T&K-toiminnan edistämiseen.
Taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteiseen kehittämiseen laadittu kulttuuripoliittinen selonteko tulee eduskunnan käsittelyyn myöhemmin syksyllä.
Haasteet:
Yksityisen rahoituksen kerääminen vaatii yleensä vuosien kehitystyön, minkä vuoksi siitä saatuja hyötyjä voidaan kunnolla odottaa vasta 2030-luvun puolella, arvioi Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen.
Business Finlandin kautta jaettavien T&K-rahoituksen kriteerit ovat tähän asti soveltuneet huonosti kulttuurialalle.
Kaupallinen yhteistyö: Taiteen edistämiskeskus
Kunnat ja kulttuuri – salaisuutena suuruudenhulluus
Kulttuuripoliittisen selonteon luonnoksen mukaan ”kulttuuri on jokaisenoikeus”. Se sisältää Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Kaisa Rönkön mielestä vahvan toimeenpanokäskyn alueellisen saatavuuden varmistamiseksi. Kulttuurin on kuuluttava kaikille riippumatta taustasta, kielestä, sijainnista, iästä tai taloudellisista resursseista. Vain silloin kulttuuri voi olla aito muutosvoima.
Mitä alueellisten päättäjien kannattaisi tehdä?
Vastuuttaa vaikutusvaltainen henkilö tai taho siitä, että strategioiden korulauseet toimeenpannaan.
Harrastaa kulttuuria, jotta he saavat päätöstenteon pohjaksi laajemman perspektiivin.
Ottaa kulttuurialan ammattilaisia osaksi kaupungin strategia- ja työryhmiä.
Rahallisten investointien lisäksi on lukuisia keinoja, joilla kunta voi vahvistaa kulttuuritoimintaa. Esim. julkisten tilojen vuokrahelpotukset, suoratoistojen sisällyttäminen kuntien Teosto-sopimuksiin, kulttuuritoimijoiden väliaikainen vapautus kiinteistöverotuksesta, kunnallistekniikan resurssien käyttö kulttuuritapahtumissa.
Mitä alueellisten kulttuuritoimijoiden kannattaisi tehdä?
Uskoa omaan tekemiseen ja viedä kulttuurin ilosanomaa eteenpäin kunnassa, silloinkin kun se tuntuisi jäävän muureihin.
Verkostoitua mahdollisimman laajalti, myös sellaisten poliittisten päättäjien tai elinkeinoelämän edustajien kanssa, jotka eivät profiloidu kulttuurin rakastajiksi tai edes kuluttajiksi. Paikallisen kulttuuritoiminnan kukoistukseen tarvitaan yhteistä tahtotilaa ja sitä, että mahdollisimman moni tuntee osallisuutta.
Etsiä yhteistyömahdollisuuksia sekä omalla paikkakunnalla että laajemmin alueella.
Mitä alueellisen elinkeinoelämän kannattaisi tehdä?
Lähteä mukaan kulttuuri- ja taidetoimintaan ja tuoda mukaan omia ideoitaan ja ajatuksiaan.
Tuoda esiin liiketaloudellista näkemystä, joka auttaa myös kulttuuritoimijoita.
Esimerkiksi Lapinlahdella, Pohjois-Savossa suuret yritykset, kuten Olvi ja Ponsse, ovat olleet aktiivisia kulttuurin tukijoita.
2/6 Uusi rahoitusvaltuus – uudet kriteerit?
Lähtökohta: Business Finland valmistelee parhaillaan toimenpiteitä luovien alojen T&K-hankkeisiin korvamerkityn 9 miljoonan euron myöntövaltuuden kohdentamiseksi. BF on luvannut kuulla kulttuurialan toimijoita valmistelutyön aikana.
Mikä T&K-rahoitus? Business Finlandin kautta jaettavan T&K-rahoituksen kriteeristö perustuu OECD:n määrittelyyn, ja se on kaikille toimialoille sama. T&K-rahoituksella ei voi rahoittaa yrityksen ydinliiketoimintaa, vaan rahoitus on tarkoitettu osaamisen kehittämisen tukemiseen pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä kilpailuedun saavuttamiseksi kansainvälisillä markkinoilla.
T&K-rahoitusta hakiessa yritysten on hyvä miettiä, onko niillä
taloudellisia mahdollisuuksia sitouttaa ihmisiä t&k-toimintaan.
riittävästi kassavirtaa projektin aikaisen toiminnan ylläpitämiseksi sekä projektin omarahoitusosuudeksi.
kykyä hakea suunnitelmallisesti strategisia kumppaneita ja asiakkuuksia ulkomailta.
halukkuutta tarvittaessa luovuttaa omaa IP:tä tai osuutta yrityksestä vastineeksi rahoittajille.
Vinkki: Mahdollisuuksia oman yrityksen ja toimialan uudistamiseen T&K-toiminnan avulla voi kartoittaa myös verkottumalla tutkimuslaitosten kanssa ja osallistumalla erilaisiin tutkimusprojekteihin.
3/6 “Kukaan ei halua lahjoittaa mustaan aukkoon tai kirjanpitokuluihin”
Mikä? Folkoperan on tukholmalainen v. 1976 itsenäisenä teatteriryhmänä aloittanut toimija, jonka visio on tehdä oopperasta helpommin lähestyttävä taidemuoto laajemmalle yleisölle.
Miksi? Folkoperan on onnistunut vakiinnuttamaan yksityisen lahjoituksen osaksi rahoituspohjaansa siitäkin huolimatta, ettei Ruotsissa yksityisten lahjoitusten verovähennysoikeus vielä koske kulttuuria-alaa.
Miten? Teatterin taiteellisen johtajan Tobias Theorellin sekä instituutin rahoitushakujen parissa työskentelevän Noomi Hedlundin opit varainhankintaan:
📦 Lahjoituksia varten toimintaa täytyy tuotteistaa ja paketoida. “Mustaan aukkoon” lahjoittaminen ei houkuttele ketään. Ihmiset haluavat tietää, mihin rahansa laittavat.
👛 Englannissa on yleinen käytäntö, että kulttuuritoimijalle omaisuuttaan testamenttaavat huomioidaan jo heidän elinaikanaan, ja heille järjestetään lahjoituksen saajan toimesta erilaisia tapahtumia ja toimintaa.
🎤 Folkoperan Talent -rahaston kautta rahoitettava Talent-ohjelma mahdollistaa useampien freelancereiden kiinnittämisen produktioihin tarjoten samalla opiskelijoille ja vastavalmistuneille koulutusta sekä ponnahduslaudan työelämään. Ohjelmaa rahoittavat Kulturrådet, erilaiset säätiöt sekä yksityishenkilöt.
📱Mikrolahjoitukset mahdollistavat lahjoittamisen myös keskivertoteatterikävijälle. Lahjoittamisen kynnystä on madallettu tuomalla lahjoittaminen osaksi teatterikokemusta: lahjoittaminen tapahtuu esityksen jälkeen mobiilisovelluksella eikä se sido mihinkään.
🤝 Liike-elämän toimijoiden kanssa rakennetaan pitkäkestoisia yhteistyösuhteita.
💰 Rahasta pitää uskaltaa puhua ja kertoa selvästi, mitä tarvitsee. Yritykset lähtevät helpommin mukaan lahjoituskampanjoihin, kun he tietävät, kuinka paljon rahaa puuttuu tietyn produktion tai hankkeen budjetista.
👥 Lipputuloista riippuvaisen toimijan on tärkeää pitkäjänteisesti rakentaa luottamussuhdetta yleisöön ja toimia aktiivisena osana omaa yhteisöään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita taiteellisesti kunnianhimotonta, varmojen kassamagneettien tuottamista.
4/6 Markus Selin: “Suomi on hinta-laatusuhteeltaan Pohjoismaiden ja Baltian paras”
Kuka? Markus Selin on suomalainen elokuvatuottaja ja yksi Solar Films tuotantoyhtiön perustajista ja osa-omistajista.
“Tanskalaisten kollegojeni mukaan Suomi on hinta-laatusuhteeltaan koko Pohjoismaiden ja Baltian kilpailukykyisin maa elokuvatuotannon saralla.”
Suomen kilpailukykyä edistävät:
Huippuluokan tekninen kalusto.
Osaava ja koulutettu työvoima, joka on hankkinut kansainvälisistä kokemusta.
Av-alan tuotantokannustin, joka tekee elokuvien tekemisen Suomessa kannattavaksi etenkin niille ulkomaalaisille toimijoille, joilla ei itsellään ole vastaavaa kannustinjärjestelmää.
Osaava työvoima ja pitkälle kehittyneet, laadukkaat toimintamallit menetetään, jos rahahanat lyödään pariksi vuodeksi kiinni.
Erittäin moderni ja kattava elokuvateatteriverkostomme ei pysy pystyssä ilman kotimaista elokuvaa. Pienemmillä paikkakunnilla Marvel ja kumppanit eivät myy.
Lisäksi: Business Finlandin teettämän selvityksen mukaan av-alan sisältöjen monistettavuus tekee siitä yhden kasvun kannalta keskeisimmistä luovan talouden sektoreista.
Kaupallinen yhteistyö: Taiteen edistämiskeskus
Kulttuurin arvo näkyy Sotkamossa ja Tampereella
Case Sotkamo
Vuonna 2020 paluumuuttajakyselyssä selvisi, että paluumuuton esteenä on usein kulttuuritarjonnan vähäisyys. Sotkamossa alettiin nostaa kulttuuria alueen vahvan urheilutoiminnan rinnalle.
Nyt Sotkamo on Kainuun ainoa kunta, jossa asukasluku on kasvanut vuosien ajan.
Kulttuurin merkitys kunnassa viihtymiseen on ollut suuri.
Sotkamon laaja kulttuuritarjonta on vaikuttanut mm. senioreiden päätökseen muuttaa paikkakunnalle ja luonut kysyntää muillekin palveluille.
Sotkamoon on tullut etätyöläisiä, joilla ei ollut aikaisempia kytköksiä kuntaan.
Miten Sotkamon ihme tehtiin?
Kulttuuri nostettiin elinvoimaa edistävänä tekijänä Sotkamon kunnan strategiaan ja toimenpiteisiin. Toimintaa seurataan ja kehitetään määrätietoisesti.
Kulttuuriopetussuunnitelman myötä jokainen lapsi ja nuori saa vuosittain useita kulttuurikokemuksia.
Kuntaan palkattiin kulttuurituottaja ja tapahtumatuottaja.
Kulttuurin budjettia on nostettu vuosittain.
Sotkamon salaisuus on epäsuomalainen suuruudenhulluus. Tehdään isosti, uskotaan unelmiin ja työskennelään määrätietoisesti. Se, että Luc Besson kuvasi Dracula-elokuvaansa Sotkamossa, ei ole sattumaa, vaan tulos rohkeasta verkostoitumisesta.
Case Tampere
Kulttuuripääkaupunkihaku 2026 oli valtava panostus 20 pirkanmaalaiselta kunnalta, ja kun Oulu vei kisassa voiton, suunnittelutyötä ei heitetty hukkaan. Kunnat päättivät yhdessä resursoida suunnitelma B:tä.
Oleellista on ollut:
Elämystalouden kehittämisohjelma. On tehty merkittäviä investointeja (mm. Nokia Areena).
Osataan ja halutaan puhua pirkanmaalaisen kulttuurin vetovoimasta.
Kunnianhimoinen visio ja kyky ajatella suuresti. Tampere voi olla Euroopan Hollywood.
Uusien toimintamallien pilotointi, esim. väliaikaisesti tyhjillään olevien tilojen hyödyntäminen sekä purkutaidetalot.
Erilliset hankkeet, joilla on oma rahoituksensa esim. EU:lta.
Maakunnalliset kehittämishankkeet ovat loistavia mahdollisuuksia kehittää kulttuurimatkailua yhteisesti ja kasvattaa viipymää.
5/6 Systeemisen muutoksen tarpeet
Kuka? Petra Tarjanne on työ- ja elinkeinoministeriöstä syyskuussa eläkkeelle jäänyt pitkän linjan virkamies, joka palkittiin alkusyksystä Screen teko -palkinnolla työstään av-alan hyväksi. Häntä on kiittäminen mm. av-alan tiekartasta sekä kasvusopimusprosessista.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rinnalle tarvitaan innovaatiopolitiikkaa.
“Jos keskitymme vain tutkimuksen kautta löytyvän uuden voittajakonseptin syntymiseen, ei taiteella ja kulttuurilla ole paljoa roolia. Siitä tulee vain viihdyke ja mielenterveysteko, vaikka se on yksi kommunikoinnin muoto ja työkalu, jolla kehittymistä viedään eteenpäin.”
Rahoitusrakenteiden on muututtava ekosysteemien muutosten mukana.
Kotimainen media on rahoitettu mainostuloilla, jotka nyt menevät Metan ja Googlen kassaan. Tämän mittakaavan muutoksia ei voi paikata puolen miljoonan euron kotimaisella tukirahalla.
Musiikissa suuri rakennemuutos tapahtui Spotifyn kaltaisten palveluiden lyödessä läpi, jolloin koko ansaintamalli muuttui muutamassa vuodessa. Nyt sama on käynnissä kirjallisuudessa sisältöjen sähköistyessä.
Taide- ja kulttuuripolitiikkaa sekoitetaan liiketoimintaan.
Kulttuuripolitiikan perusteilla tehdään myös elinkeinopolitiikkaa. Esim. OKM:n tuki-instrumenteista myönnetään tukia myös yrityksille, mikä synnyttää epätervettä liiketoimintaa.
Mikä avuksi?
Elinkeinopolitiikan pitää antaa toimia rauhassa, ja sen rinnalle on tuotava tapoja, joilla tuetaan aidosti monimuotoista kulttuuria.
Kotimaisen toimintaympäristön rakenteita on muokattava siten, että kannattavaa liiketoimintaa ja kotimaista tuotantoa tukevia toimintamalleja saadaan ylläpidettyä.
Kolmannen sektorin pirstaleinen järjestökenttä täytyy uudelleenorganisoida, jotta rahaa ei tuhlata hallinnollisiin kuluihin.
Lyhytaikaisesta, 2–3 vuoden projekti- ja hankerahoituksesta on siirryttävä pitkäkestoisempiin rahoitusratkaisuihin, jotka tukevat pysyvien toimintamallien ja työpaikkojen rakentamista, samalla kun tukirahoitusta vähennetään asteittain.
6/6 Miten hallituksen panostukset toimivat käytännössä?
Yhteenveto: Näyttää siltä, että päättäjien keskuudessa kulttuurin ja taiteen omaa toimintalogiikkaa ja merkitystä innovaatioiden synnyttäjänä sekä uudistumisen katalysaattorina ei täysin ymmärretä. Sen vuoksi myös rahoitus- ja tukipolitiikassa mennään helposti metsään hyvistä tarkoitusperistä huolimatta.
➡️ Taiteen tekeminen pyritään mahduttamaan insinöörimäisiin prosessikaavioihin, jolloin tullaan väkisinkin runnoneeksi sen ydintehtävää rohkeuden ja uudenlaisten tulkintojen tuottajana.
➡️ Aidosti monimuotoinen taide tarvitsee prosessikaavioiden ulkopuolelta tulevaa tukea, samalla kun terve kulttuuriliiketoiminta tarvitsee sitä tukevan, hyvinvoivan toimintaympäristön.
Lopuksi: Luovat ry:n edunvalvontajohtaja Lauri Kairan mukaanT&K-rahoitusta järkevämpää olisi ollut luoda kulttuurin rahoitusinstrumentti innovaatiotukien muotoon. BF:n T&K-rahoituskriteereistä “osaamisen kehittäminen pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä kilpailuedun saavuttamiseksi kansainvälisillä markkinoilla” on aika kova vaatimus suomalaisille kulttuuritoimijoille.