“Poliitikot epäonnistuivat nuorten suojaamisessa”, arvioi Turun yliopiston sosiologian professori Mikko Niemelä.

Hän on yksi  “Eriarvoisuuden tila Suomessa” -tutkimuksen kirjoittajista. Siinä selvitettiin, miten suomalaiset selvisivät kahdesta perättäisestä 2020-luvun alun kriisistä: pandemiasta ja voimakkaasta inflaatiosta

Tutkimus vastaa kysymykseen, miten nämä kaksi kriisiä vaikuttivat suomalaisten onnellisuuteen, elämääntyytyväisyyteen ja tulevaisuudenuskoon. Tulokset ovat karua luettavaa, vaikka mukana on myös valonpilkahduksia.

Maahanmuutossa Suomeen on tapahtunut ”voimakas käänne”, sanoo Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aro. Maahanmuutto Suomeen on korkeammalla tasolla kuin ehkä koskaan. Samaan aikaan hallituksessa istuu puolue, joka uhoaa vähentävänsä maahanmuuttoa. Onko tällä vaikutusta? Tässä kirjeessä Aro hahmottelee maahanmuuton suurta kuvaa, Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen kertoo suuren kaupungin maahanmuuttopolitiikan arjesta ja työvaliokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) selittää hallituksen maahanmuuttopolitiikan ristiriitaisuuksia.

“Lännellä ei ole ollut koherenttia, yhteistä Ukraina-strategiaa”, arvioi sota-asiantuntija Emil Kastehelmi länsimaiden Ukraina-politiikkaa.  Sota voi kestää vielä vuosia, ennusti kokoomuksen europarlamentaarikko Mika Aaltola viime viikolla pidetyssä Turun Eurooppa-foorumissa. “EU marginalisoituu, jos se ei onnistu takaamaan Ukrainan turvallisuutta”, varoittaa Ulkopoliittisen instituutin (UPI) johtava tutkija Sinikukka Saari haastattelussaan.

Edessä on vaikea työmarkkinasyksy, kun Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry. ryhtyvät neuvottelemaan uusista työehtosopimuksista. Hallitus on heikentänyt palkansaajien asemaa useilla laeilla ja uusia on tulossa. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto  tulkitsee, että työnantajat ovat suorastaan rikkoneet työmarkkinapolitiikan pelisääntöjä toteuttaessaan omat tavoitteensa Petteri Orpon (kok.) hallituksen kautta. Lisäksi Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Essi Eerola kertoo, missä taloudellisessa tilanteessa syksyn neuvotteluihin mennään.

Euroopan unionin parlamenttivaaleihin on vajaa kuukausi. Miten jakautuvat paikat puolueiden kesken mielipidemittausten mukaan? Millä puolueilla on vahva ja millä heikko lista? Entä mikä ratkaisee menestyksen?

Hallituksen pitäisi saada maaliin niin kutsuttu vientimalli, jossa vientialojen palkankorotukset määrittäisivät myös muiden alojen palkankorotusten maksimin. Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren uskoo, että vientimalli olisi paras toteuttaa yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Yhteistyö edellyttäisi kuitenkin vastaantuloa hallitukselta. Onko pääministeri Petteri Orpo (kok.) siihen valmis?

Petteri Orpon (kok.) hallitus haluaa korjata suomalaista työeläkejärjestelmää. Eläkejärjestelmässä on miljardin vaje. Näin on  ennen muuta syntyvyyden voimakkaan laskun vuoksi. Miten työeläkejärjestelmä voitaisiin korjata? Kuinka suuria toimia se vaatii?

Huhtikuun alussa julkaistu mielipidemittaus osoitti, että hallituspuolueiden kannatus on laskenut keskimäärin noin prosenttiyksikön verrattuna viime vuonna tähän aikaan pidettyihin eduskuntavaaleihin.

Onko se paljon vai vähän? Painaako hallitusvastuu aina hallituspuolueiden kannatuksen laskuun? Miten muiden hallitusten on tällä vuosituhannella käynyt? Onko Petteri Orpolla (kok.) syytä huoleen?

Vaikka Stubbin voitto Pekka Haavistosta oli jopa yllättävän niukka, Stubbin ei tarvitse olla huolissaan omasta kansansuosiostaan. Stubbista tulee näkyvä ja vaikutusvaltainen presidentti. Lisäksi kirjeessä kerrotaan, millainen työlista Stubbia odottaa. Lopussa vinkki, miten Suomen kansa yhdistetään.

Presidentinvaalin toisella kierroksella kohtaavat kokoomuksen Alexander Stubb ja vihreiden Pekka Haavisto.
Mikä ratkaisi vaalien ensimmäisen kierroksen? Entä mikä ratkaisee toisen?

Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon kannatuksen nousu Helsingin Sanomien tilaamassa Verianin mielipidemittauksessa sähköisti presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen.
Kokoomuksen Alexander Stubb ja vihreiden Pekka Haavistoovat johtaneet mielipidemittauksia kesästä alkaen, mutta nyt heidän paikkansa vaalin toisella kierroksella on kaikkea muuta kuin itsestään selvä. Yllättääkö Halla-aho?

Terveydenhuollon rahat ovat kuulemma loppu, mutta Suomella on kuitenkin varaa ylläpitää neljää rinnakkaista ja osin päällekkäistä terveydenhuollon järjestelmää.
Tämä on yksi tärkeä syy Suomen julkisen terveydenhuollon krooniseen raha- ja osaajapulaan.

Nämä neljä järjestelmää ovat hyvinvointialueet, terveydenhuoltopalveluita tarjoavat yritykset, työterveyshuolto ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö.
Tuloksena on järjestelmä, joka on tehoton, kallis ja epätasa-arvoinen, väittävät kaksi terveydenhuollon tutkijaa, professori Kristiina Patja ja THL:n johtava asiantuntija Päivikki Koponen.

Tämän vuoden maaliskuussa valtiolla oli velkaa 163,5 miljardia euroa. Valtio ottaa tänä vuonna 11,2 miljardia ja ensi vuonna peräti 11,5 miljardia euroa lisää lainaa. Hallitus haluaisi taittaa velan kasvun laskuun, mutta luvut osoittavat, että edessä valtava työmaa, joka ei tule valmiiksi yhdellä hallituskaudella.
On hyvä miettiä, miten tähän on tultu, mikä tilanne on nyt ja miten tästä selvitään. 

Suomen tavoitteena on nostaa t&k-panosten osuus neljään prosenttiin bkt:sta vuosikymmenen loppuun mennessä.
Nykyinen hallitus on ensimmäisessä budjetissaan lähtenyt toteuttamaan tätä linjaa: se lisää tutkimukseen yli 200 miljoonaa euroa lisää rahaa verrattuna viime vuoteen.
Mutta kuten tutkimusjohtaja Heli Koski muistuttaa, rahat pitää osata käyttää oikein. Lisäksi mukaan tarvitaan yrityksiä. Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kertoo, millä politiikkatoimilla tutkimus ja tuotekehitys yritysten mielestä saadaan kaikkein tehokkaimmin vauhtiin.

Asuntorakentaminen on ehkä pahimmassa taantumassa sitten 1990-luvun puolivälin. Alhaisten korkojen aika nosti asuntorakentamisen huipputasolle, mutta nyt se on pysähtynyt kuin seinään.
Miten näin pääsi käymään? Mitä vaikutuksia sillä on muuhun talouteen? Entä milloin taantuma helpottaa?
Näihin kysymyksiin vastaavat Hypon ekonomisti Juho Keskinen ja Suomen Pankin neuvonantaja Mikko Sariola.

Petteri Orpon (kok.) hallitus on lähtenyt uudistamaan Suomen työmarkkinalainsäädäntöä voimakkaasti ja nopeasti.
Palkansaajajärjestöt syyttävät hallitusta siitä, että se on tehnyt kolmikantaisesta valmistelusta “teatteria”. Mutta uudistuksia on aiemminkin viety läpi ilman työmarkkinajärjestöjen sopua. Mikä nyt on toisin?  Tätä pohdin yhdessä EK:n johtajan Ilkka Oksalan ja SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan kanssa.

Hallitus hyväksyy yhdenvertaisuustiedonannon 31. elokuuta. Eduskunta äänestää tiedonannosta ja hallituksen luottamuksesta 8. syyskuuta.
Mikä sen merkitys on?
Tässä kirjeessä THL:n tutkimuspäällikkö Shadia Rask, Helsingin yliopiston tutkija Pasi Saukkonen ja yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman analysoivat kesällä käytyä rasismikeskustelua ja miettivät keinoja siirtyä keskustelusta konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla hallitus voi torjua rasismia.

Mikäli hallitus selviää rasisminvastaisen tiedonantonsa jälkeisestä luottamusäänestyksestä sekä mahdollisista opposition välikysymyksistä syyskuussa, se pääsee toteuttamaan ohjelmaansa toden teolla. Päätoimittaja Erkka Railo kysyi neljän hallituspuolueen eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, mitkä kolme asiaa hallituspuolueet ainakin haluavat saada eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Miltä politiikan syksyn agenda näyttää?

On kulunut vuosi siitä, kun päätoimittaja Erkka Railo laati ensimmäisen Eduskuntavaalit-kirjeen, jossa hän arvioi tulevien vaalien asetelmia. Sen jälkeen Railo tarkasteli vaalikamppailun etenemistä säännöllisesti ja ennakoi, miten vaaleissa käy.
Nyt Railo kertoo, miten meni noin niin kuin omasta mielestä.

Hallituksen muodostaja, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on puhunut, että hyvinvointialueiden on pakko hillitä sote-menoja jopa puolitoista miljardia euroa seuraavan neljän vuoden kuluessa.
Onko se mahdollista ja miten? Siihen kysymykseen vastaavat yhteiskuntapolitiikan dosentti Liina-Kaisa Tynkkynen, yleislääketieteen professori emeritus Olli-Pekka Ryynänen ja Satasoten johtaja Kirsi Varhila, joka kutsuu hyvinvointialueiden tilannetta kohtuuttomaksi.

“Kysymys on keskustan olemassaolosta.”
Näin dramaattisesti aloittaa analyysinsa Suomen Keskusta rp:n tilasta Seppo Kääriäinen, puolueen vanha isäntä.
Hän on kirjoittanut raportin “Miten tässä näin kävi?”, jossa hän hahmottelee keskustan historiallisen vaalitappion syitä ja arvioi, miten puolue selviää historiansa pahimmasta kriisistä.
Mitkä ovat keskustan vaihtoehdot?

Perussuomalaiset on nousemassa hallitusvastuuseen toista kertaa historiansa aikana.
Edellisellä kerralla se ei sujunut kovin hyvin. Puolessa vuodessa perussuomalaisten kannatus romahti, ja runsaan kahden vuoden hallitustaipaleen jälkeen puolueen kaikki ministerit erosivat omasta puolueestaan.
Miten käy nyt? Onko perussuomalaiset tällä kertaa valmiimpi hallitusvastuuseen?

Syntyvyys on alhaisemmalla tasolla kuin 150 vuoteen.
Syntyvyyden lasku haastaa käsityksen, että Pohjoismaisen hyvinvointivaltion perhe-etuudet kykenisivät ylläpitämään korkeaa syntyvyyttä.  Perhedynamiikkaa ja syntyvyyttä tutkinut professori Marika Jalovaara muistuttaa, että valtio vaikuttaa kuitenkin syntyvyyteen monin eri tavoin.
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murron mukaan Italia on varoittava esimerkki maasta, jossa valtionvelan annettiin karata käsistä samaan aikaan kun maan huoltosuhde oli heikkenemässä.

Suomen Nato-jäsenyys on “historiallinen käännekohta Suomen puolustuspolitiikassa”, sanovat Ulkopoliittisen instituutin tutkijat. Mitä se tarkoittaa käytännössä?  Ulkopoliittisen instituutin Tuomas Iso-Markku kertoo tarkemmin, millaisia päätöksiä Suomelta odotetaan. Lisäksi Suomen Yhdysvaltojen-suurlähettiläs Mikko Hautala analysoi Venäjän tilannetta, Suomen ja Venäjän suhteita sekä Ukrainan sotaa. Hän kertoo myös, mitä ajattelee Ahvenanmaan demilitarisaation purkamisesta.

Hallitusneuvotteluista tulee poikkeuksellisen vaikeat – näin olemme saaneet monelta taholta kuulla.  Hallituksen muodostaminen on kuitenkin aina vaikeaa.  Silti hallitus on aina saatu kasaan. Ainakin tähän asti.
Tässä kirjeessä vertaillaan edessä olevia hallitusneuvotteluita aikaisempiin. Miltä tilanne näyttää, ja mitä on odotettavissa? Milloin uusi hallitus astuu virkaansa?

Kansa on puhunut. Nyt pitäisi vielä ymmärtää, mitä se sanoi. Päätoimittaja Erkka Railo analysoi vaalituloksen, sen taustat ja seuraukset.  Kirjeen lopussa arvioidaan, miten Orpo saattaa edetä hallitustunnustelijana.

Suomi on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuonna 2035. Miten se tehdään? Päätoimittaja Erkka Railo haastatteli aiheesta Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaista ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Långia. Paljastui myös yllättävä seikka: osa maataloustuista maksettiin tiloille, jotka eivät myyneet lainkaan elintarvikkeita.

Viimeisimmän korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista. Vointi on huonontunut erityisesti koronan ja etäopiskelun aikana.
Pitkittyessään huono kehitys heikentää paitsi yksilöiden myös suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia. Mitä sille voisi tehdä, ja millaisia ratkaisuja puolueet tarjoavat?

Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan kokoomus on edelleen Suomen suosituin puolue. Perussuomalaiset ja SDP huohottavat kuitenkin sen niskaan parin prosenttiyksikön päässä.
Samojen mielipidemittausten mukaan keskusta on noin kymmenen prosentin kannatuksen puolue. Vihreät ja vasemmistoliitto ovat samoissa lukemissa.
Mutta kuinka tarkkaan mielipidemittaukset ovat ennakoineet varsinaista vaalitulosta aiemmissa vaaleissa?

Kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden alussa, niille siirtyi vastuu kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.  Kuitenkin vain alle kolmasosa työpajoista on virallisesti siirtynyt hyvinvointialueiden alle. Koska kunnat eivät lain mukaan enää saa järjestää kuntouttavaa työtoimintaa, iso joukko nuoria ja aikuisia on jäänyt ilman palvelua, joka olisi tukenut heitä takaisin koulutukseen ja työelämään.
Palvelujen ulkopuolelle putoaminen on katastrofaalista etenkin nuorille, kertoo Reetta Pietikäinen Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:stä.