Toista vuosikymmentä jatkuneiden taloudellisten vastoinkäymisten jälkeen on vaikea uskoa, että Suomen talouden tulevaisuus voisi olla muuta kuin jatkuvaa kitumista. Laboren johtaja, professori Mika Maliranta haastaa kuitenkin tuoreessa kirjassaan synkkämielisiä taloustieteilijöitä ja lupaa vahvan talouskasvun aikaa.

Toivottavasti Mika on oikeassa, mutta MustReadin ekonomisti ei ole täysin vakuuttunut.

Entinen keskuspankin johtaja Mario Draghi tarjoaa yli 300 sivun raportissaan kunnianhimoisen ohjelman Euroopan talouden nostamiseksi. Ovatko lääkkeet oikeita ja jääkö Suomen rooliksi vain tukea manner-Eurooppaan keskittyviä toimintoja?

Valtion velkaantuminen ei vieläkään näytä hidastuvan, vaikka hallitus päätti keväällä kolmen miljardin menojen leikkauksista ja veronkorotuksista, joiden pitäisi toteutua ensi vuonna.

Todellinen tilanne ei kuitenkaan ole aivan niin synkkä kuin miltä valtiontalouden luvut näyttävät.

Vihreästä siirtymästä puhutaan yhä useammin mahdollisuutena vahvistaa taloutta kuin välttämättömänä taloudellisena rasituksena.

• Suomen talouden kasvu tulee olemaan sitä vahvempi, mitä paremmin ilmastotavoite saavutetaan, laskee Oxford Economics Akavan teettämässä analyysissa.
• Suomen kaltaiselle pienelle ja edistyneelle avotaloudelle vihreä siirtymä on myös myönteinen mahdollisuus, todetaan Laboren Vihreä kasvu -kirjassa.
• Peräti kolmasosa EU:n viime vuoden talouskasvusta tuli panostuksista puhtaaseen energiaan, arvioi Kansainvälinen energiajärjestö IEA.

Se, että samalla saataisiin suojeltua ympäristöä ja kiihdytettyä talouskasvua kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Selkeytän tässä kirjeessä, mitä raporteista voi päätellä.

Kevään kehysriihen yhteydessä eläkeläisten osallistumisesta säästötalkoisiin keskusteltiin, mutta lopulta tehtiin vain pieni nipistys.  Toisin kuin väitetään, eläkkeiden leikkauksilla voi kuitenkin vahvistaa valtiontaloutta. Eläkkeet muodostavat valtaosan julkisista tulonsiirroista.

Hallitusohjelmassa linjatut uudistukset eivät auta valtio velkaantumisessa pitkään aikaan. Tarkoituksena on eläkevaroja kartuttamalla varautua alentuneen syntyvyden vaikutukseen järjestelmän rahoituspohjaan vuosisadan loppupuoliskolla.

Syntyvyyden lisäksi moni muu tekijä voi vaikuttaa eläkejärjestelmän vakauteen. Maahanmuuton jatkumisella ennusteita vilkkaampana, voi helposti olla suurempi vaikutus kuin syntyvyyden laskulla.

Kiinan avokätinen tukiaispolitiikka on suuri haaste Euroopan teollisuudelle. Maa hakee kasvua panostamalla erityisesti korkean teknologian teolliseen tuotantoon, kun kiinteistöbuumi on hiipunut.

Kiinalaisia tuotteita tulvii maailmanmarkkinoille yhä aggressiivisemmalla hinnoittelulla. Paine puolustaa Euroopan omaa teollisuutta on kova, mutta ei ole kannattavaa investoida tuotantoon markkinoilla, joita jo uhkaa globaali ylikapasiteetti.

Paikallinen sopiminen on keskeinen kiistanaihe Suomea ravistelevassa lakkoaallossa. Hallitusohjelman mukaan se on väline yritysten toiminnan kehittämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Kriitikot leimaavat hallituksen lakiehdotuksen työmarkkinoiden “taksiuudistukseksi”, joka antaa järjestäytymättömille yrityksille mahdollisuuden polkea palkkoja ja työehtoja mielin määrin.

Kärjistetyn retoriikan läpi on haastavaa hahmottaa, miten hallituksen esittämän uudistuksen odotetaan konkreettisesti vaikuttavan.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan hallitus tulee kehysriihen yhteydessä pohtimaan velkakaton kirjaamista lakiin. Tehokas velkajarru asettaa ensi sijassa rajan alijäämälle.

Millainen velkajarru olisi järkevä, mille tasolle tavoite alijäämälle kannattaisi asettaa ja kuinka paljon Ruotsi hyötyy siitä, että julkisen velan aste pidetään 35 prosentissa verrattuna Suomen yli tuplasti korkeampaan tasoon?

Muun muassa Talouspolitiikan arviointineuvosto ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat neuvoneet hallitusta ottamaan veronkorotukset esiin työkalupakista. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) on vahvistanut, että veronkorotuksia on tulossa.

Jos veronkorototukset ovat välttämättömiä, mitkä ovat vähiten vahingollisia keinoja kiristää verotusta?

Suomen työmarkkinamalli on mullistuksessa. Hallitus yrittää vahvistaa horjuvaa vientivetoista sopimusmallia valtakunnansovittelijaa ohjeistavalla lainsäädännöllä. Sekä hallitus että työnantajat haluavat kasvattaa mahdollisuuksia paikalliseen sopimisen.

Työntekijäjärjestöt hankaavat vahvasti vastaan, peläten uudistusten heikentävän työntekijöiden asemaa ja nakertavan mahdollisuuksia alojen välisten palkkaerojen korjaamisen.

Mitä tästä kaikesta pitää ajatella?

Miten poliittisten päättäjien pitäisi reagoida tekoälyn ripeään kehitykseen? Tarvitaanko aktiivista tukea, jottei Eurooppa jää yhä pahemmin jälkeen kehityksessä vai pitääkö kehitystä pikemminkin jarruttaa työpaikkojen suojelemiseksi?

Ilmastonmuutos riippuu suuresti taloudellisesta toiminnasta ja vaikuttaa yhä enemmän myös talouden kehitykseen.

Onko taloustieteellä mitään sanottavaa siitä, miten ilmastonmuutosta on järkevä torjua? Vai onko aika ajatella asiat täysin uusiksi ja luopua talouskasvun tavoittelemisesta?

Työllisyyden heikentymiseen on Suomessa perinteisesti tarjottu lääkkeeksi kilpailukyvyn parantamista. Onko tämä kuitenkaan nyt oikea lääke, kun palkat ovat jo vuosia nousseet kilpailijamaita vähemmän ja kilpailukyky parantunut?

Perintöverosta virisi kiihkeä keskustelu, kun RKP sai kirjattua hallitusohjelmaan selvityksen veron poistamisesta.

Nykyisessä perintöverossa on kiistatta puutteita. Perintöverotuksen käytännön toteutukseen liittyy kuitenkin mutkia, joiden vuoksi ehdotettujen muutosten vaikutukset voivat yllättää. Verosta luopuminen voisikin olla useimmille veronkorotus.

Onko julkisen talouden velkakierteen pysäyttäminen tällä vaalikaudella mahdollista vai toimiiko talouskuri itseään vastaan tappamalla talouden kasvun?

Mikä on kustannus sopeutustoimien lykkäämisestä?

Yhdysvallat maksaa kymmeniä miljardeja dollareita houkutellakseen maahan mikropiirien ja ympäristöteknologian tuotantoa.
Voiko Suomen ja Euroopan teollisuus pärjätä ilman vastaavia tukiohjelmia?

Hallituksen muodostamista nyt johtava kokoomus lupasi ennen vaaleja paitsi tasapainottaa julkista taloutta myös keventää verotusta siten, että työllä ansaitusta eurosta jää aina vähintään puolet käteen.
Voisiko verojen lasku maksaa itsensä jopa täysin takaisin, vai onko tämä Yhdysvaltain entisen presidentin George H. W. Bushin sanoin voodoo-taloutta?

Keskimääräinen ruotsalainen työntekijä tuotti vuonna 2021 tunnissa noin 20 prosenttia enemmän tavaroita ja palveluita kuin suomalainen. Tanskalaiset ovat vielä tuottavampia, ja saksalaisetkin saavat tuotettua 10 prosenttia enemmän kuin suomalaiset.

Naapurimaihin verrattuna nostettavaa kieltämättä riittää. Mutta mikä on niiden salaisuus, ja miten Suomi voi kuroa eroa umpeen?

Avointen työpaikkojen määrä nousi viime vuonna uusiin huippulukemiin, vaikka kortistossa oli yhä reippaasti yli 200 000 työtöntä.  Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa selvityksessä etsitään selitystä Suomen kohtaanto-ongelmalle. Kirjeessä nostetaan esiin muutamia selvityksen havaintoja ja ratkaisuja.